Näin viime yönä painajaista. Siinä koronapandemia oli päihitetty. Se ei kuitenkaan ollut painajaiseni kauhukuva, mutta paluu normaaliin oli. Omalla kohdallani arki ennen pandemiaa oli yhtä kiireistä juoksua paikasta toiseen. Koti oli minulle kuin moottoriurheilusta tunnettu pit stop – ravintola, unta ja uudestaan liikkeelle.
Hallitus on tällä viikolla esitellyt exit-suunnitelmaansa, jossa kerrotaan askeleet kohti rajoituksista vapaata Suomea. Näin ollen saatamme päästä jo kesän lopussa tutustumaan uuteen normaalin. Millaista arki on koronan jälkeen?
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas listaa kolumnissaan useita työelämän muutoksia, jotka koronapandemia on meille opettanut. Hänen haaveissaan tuleva työelämä on kestävämpää: turhat lennot, työmatkat ja hotelliyöt vähenevät sekä etätyöskentely tulee osaksi toimistoarkea. Lisäksi Taalas uskoo, että nukumme paremmin, liikumme enemmän luonnossa ja arvostamme läheistemme seuraa.
Norjalainen elämäntapatutkija Thomas Hylland Eriksen suhtautuu tulevaan normaaliin hieman skeptisemmin. Hän epäilee ihmisten kykyä ottaa opikseen näistä vuosista. Eriksen on korostanut, että ihmiskunnalla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus muuttaa elämänrytmiä hitaammaksi ja kestävämmäksi. Onko tähän tilaisuuteen tartuttu?
Kyllä ja ei. Aluksi ihmiset hidastivat tahtiaan ja käyttivät uuden vapaan ajan läheisten, luonnon ja kotiharrastusten parissa. Kuitenkin suunta on vuoden aikana muuttunut. Eriksen on huomannut, että keskiluokka on siirtänyt kiireensä digitaaliseen maailmaan: vapaa-aika täyttyy älylaitteilla ja suoratoistopalveluiden sarjojen kulutuksella.
Pelkästään Suomesta löytyy yli viisi miljoona koronatarinaa – eikä pandemia ole kohdellut meitä kaikkia tasapuolisesti. Sen tähden meillä on yli viisi miljoonaa haave- tai harhakuvaa tulevasta. Toiset odottavat matkustelua, ravintoloita ja harrastuksia, toiset taas mahdollisuutta rakentaa uudet perustukset sortuneen elämän tilalle.
Kukaan ei lopulta tiedä, miltä arki näyttää koronan jälkeen. Täyttääkö se vapaudellaan kaikki ne toiveet, joita olemme hiljaa kuiskailleet? Vai onko aika sittenkin kuultanut sen normaalin arjen kuvan, josta olemme unelmoineet kotineliöihin ahtautuneena?
Elämäntapatutkija Eriksen sanoo, että uusi arki ja sen sisältö riippuvat valinnoista, joita teemme nyt. Päivittäiset kävelyt ulkona. Etätreenit toisissa kaupungeissa asuvien ystävien kanssa. Uudet harrastukset, joihin aikaisemmin ei ole löytänyt aikaa. Nuo ovat omia valintojani, jotka auttavat jaksamaan etäopiskelun ja eristyksen keskellä. En aiemmin osannut arvostaa niitä samalla tavalla kuin nyt.
Jos asiat ovat pääasiallisesti hyvin, mutta keskittyminen on vain puutteissa, arki näyttää harmaalta – myös se uusi uljas arki koronan jälkeen. Olen vuoden aikana oppinut, että hyvinvointini on omissa käsissäni. Se on yksi tärkeimmistä opeista, jonka aion ottaa mukaani, kun maailma taas jonain kauniina päivänä on auki.
Vaikka aika on muuttanutkin asuinneliöni työhuoneeksi, kotini tuntuu pitkästä aikaa myös kodilta – paikalta, jossa tekee mieli vain olla ja pysähtyä. Voin onnellisin mielin mennä illalla nukkumaan ja jatkaa uneksimista siitä, mitä tuleva tuo tullessaan.
Kuva: Pixahive – Akshay Gupta
