Savonlinna tarjoaa padelin ystäville oivan mahdollisuuden harrastaa lajia ammattitasosta riippumatta. Kaupunkiin rakennetut sisä- ja ulkokentät sopivat niin aloittelijoille kuin kokeneille pelaajille.
Aurinko paistaa komeasti keskellä perjantai-iltapäivää Ainonkadulla Savonlinnassa. Sää on mukavan lämmin ja keväinen, ja ohikulkevat ihmiset näyttävät hyvin iloisilta. Ehkä upealla ulkoilusäällä on jotain osuutta asiaan.
Nyt ei kuitenkaan tehdä reportaasia ulkoliikunnasta, vaan padelista; peli, jonka vielä vain pieni osa suomalaisista tuntee.
Padeliin kuuluu perinteisten mailapelien tapaan maila ja pallo. Toisin kuin esimerkiksi tenniksessä, padelia pelataan vain nelinpelinä. Suomessa laji on vielä jäänyt suhteellisen pienelle huomiolle, mutta esimerkiksi Espanjassa, Keski-Euroopassa ja latinalaisessa Amerikassa laji on saavuttanut paljon suosiota. Padelia pidetäänkin yhtenä maailman nopeimmin kasvavista urheilulajeista, harrastajia on maailmanlaajuisesti tällä hetkellä noin 10 miljoonaa.
Savonlinnaan padel rantautui heinäkuussa 2020, jolloin kaupungin pääkirjaston viereen avattiin kaksi padel-ulkokenttää. Ainonkadun sisähalli taas avattiin aivan hiljattain tämän vuoden tammikuussa.
Lajin sosiaalisuus viehättää
Saavun halliin sisään, jossa minua vastassa ovat Eero Piironen, Mikko Kervinen ja Kari-Matti Markus. He istuvat rennon oloisina käytävän päässä olevilla tuoleilla ja sohvilla, jota ilmeisesti taukotilaksi kutsutaan. Miehet ovat pian menossa pelaamaan päivän ensimmäistä peliään, mutta sitä ennen onkin hyvä aika hieman udella tästä suhteellisen uudesta ja mielenkiintoisesta lajista.
“Padel on sekoitus tenniksestä ja squashista”, Piironen aloittaa.
“Laji on hyvin sosiaalinen ja peliin jää helposti koukkuun.”
Kervinen ja Markus nyökyttelevät vieressä.
“Parasta on juuri yhdessä pelaaminen. Pelistä pääsee myös nopeammin jyvälle kuin muissa mailapeleissä”, miehet pohtivat.
Vaikka he mainitsevat pelissä olevan jonkin verran yhtäläisyyksiä tenniksen ja squashin välillä, myös padelille tyypillisiä erityispiirteitä löytyy.
“Kentät ovat pienempiä, ja toisin kuin esimerkiksi tenniksessä, syötöt tapahtuvat alakautta”, Kervinen täsmentää.
“Myös pallorallit ovat hieman erilaisia. Ne ovat pidempiä kuin muissa mailapeleissä.”
Kenelle padel pelinä sitten sopii? Vastaus tulee lähestulkoon yhdestä suusta.
“Kyllä tämä laji sopii ihan jokaiselle”, kolmikko tuumaa.
Tulevaisuuden mailapeli?
On toiminnan aika. Piironen, Kervinen ja Markus siirtyvät kentän puolelle, toimittajan itse jäädessä seuraamaan peliä kentän läheisyyteen.
Huomaan peliä seuratessani paljon yhtäläisyyksiä tennikseen; pelin nopeus tuntuu olevan samaa luokkaa, vaikka pallot ja mailat ovat hyvin erilaiset.Myös pistelasku on molemmissa lajeissa samanlainen eli 40-40 – tilanteessa täytyy voittaa kaksi peräkkäistä pistettä voittaakseen pelin. Sama käytäntö on myös tie-breakissa.
On myös mielenkiintoista huomata, että kentän seinät ovat lasia. Vastaavaa näkee myös squash-kentillä, mikä tekee peliympäristöstä kiehtovan.
Pelaajien kasvoilta näkee, kuinka he nauttivat pelaamisesta toistensa kanssa. Pallot kopsahtavat äänekkäästi mailoihin, ja iloinen puheensorina täyttää tilan. Laji on selvästi temmannut heidät mukaansa, sen näkee haastattelemani kolmikon kasvoista. Yhteinen peli-ilo näyttäisi olevan siis tässä yhteydessä kaikkien ilo. Myönnän itsekin nauttivani pelin seuraamisesta, kun pelaajat viihtyvät ja antavat kentällä kaikkensa.
Vaikka padel ei lajina ole vielä noussut suureen suosioon, harrastajamäärät kasvavat myös täällä Suomessa. Pelissä on paljon potentiaalia tulevaisuutta ajatellen. Nouseeko padel sitten yhtä suosituksi lajiksi kuin perinteiset mailapelit? Se jää nähtäväksi.
