pelata, Yhteisö, opiskelija-, koulutus, luokkahuone, tutkimus, oppilas, tiede, laboratorio, koulu, opiskelu, oppiminen, luokka, koe, opettaja, laboratorio, tieteellinen, tiedelaboratorio, leikellä
Kuva: Pxhere, Creative Commons

Koronakevät on pistänyt kaiken uusiksi, niin myös kouluissa. Pandemian vuoksi
suurin osa Suomen oppilaitoksista on siirtynyt etäopetukseen, eli opiskellaan kotona ja opettajaan ollaan yhteydessä virtuaalisesti videoyhteydellä. Tämä poikkeuksellinen järjestely on väistämättä vaikuttanut opiskelijoiden suoriutumiseen. Antaako etäopiskelu oikeat valmiudet opiskelijoille pärjätä opiskelussa?

Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen on seurannut tiukasti THL:n tiedotteita ja toiminut niiden mukaisesti monen muun koulun tavoin. Koulussa on tehty poikkeusjärjestelyjä, esimerkiksi laajennettu ruokailutilaa liikuntasaliin, jolloin opiskelijat pystyvät asettumaan ruokailun ajaksi väljemmin. Myös pysyviä ratkaisuja on tehty.

”Olemme rakennuttaneet käsienpesupisteitä ruokalaan seitsemän kappaletta, ja yleinen
maskisuositus on voimassa sekä peruskoulussa että lukiossa”, Holopainen kertoo.

On sanomattakin selvää, ettei etäopetus sovellu kaikille opiskelijoille. Munkkiniemen yhteiskoulun opettajat ovat opettaneet Microsoftin Teams -ympäristössä, joissain kouluissa on käytössä Googlen Classroom. Opiskelijoiden väliset erot ovat isoja, ja enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat on Holopaisen mukaan otettu huomioon.

Opetusministeri Li Andersson on huolissaan opiskelijoiden hyvinvoinnista koronan keskellä.

”Korona-aika on tuonut näkyviin oppilaiden välisiä eroja. Kotitaustan vaikutus oppimiseen on
korostunut. Kaikki oppilaat eivät ole saaneet kotoa tukea etäkouluun. Koronakevät aiheutti hyvinvointi- ja oppimisvajetta, jota olemme pyrkineet paikkamaan lisäresursseilla. Toivon, että jatkossa tunnistamme paremmin koulutuksellista epätasa-arvoa aiheuttavia rakenteita ja
sitoudumme koko yhteiskunnan tasolla purkamaan niitä”, kommentoi Li Andersson.

Tämän hetkisen tilanteen perusteella on lähes mahdoton ennustaa tulevaa. Kaikki voi muuttua hetkessä. Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen kuitenkin uskoo etäopetuksesta jotain jäävän käteen koronaepidemian jälkeen.

”Näen, että lukio-opetuksessa voitaisiin käyttää tulevaisuudessa etäopetusta hyödyksi jollakin
tavalla, mutta sitä on tässä kohtaa vaikea ajatella laajasti. Meillä ei ole pitkäaikaista suunnitelmaa opettajien kanssa, että haluttaisiin pitää erikseen etäopetusta. Voisin kuitenkin kuvitella, että jollekin ryhmälle, joka on esimerkiksi hyvin pieni eli on vaikea saada työjärjestykseen, niin tämä etäopetus voisi olla yksi tapa purkaa työjärjestysongelmia. Muussa tapauksessa etäopetus voisi soveltua paremmin esimerkiksi jo opitun kertaamiseen kuin uuden opettelemiseen”, rehtori Holopainen sanoo.

Myös opetusministeri Li Andersson näkee, että etäopetusta voidaan kenties tulevaisuudessa
jollakin tavoin hyödyntää, mutta lähtökohtaisesti lähiopetus on parasta opetusta nuorelle.

”Perusopetuslaki lähtee tällä hetkellä siitä, että oppiminen tapahtuu lähiopetuksena. Tähänkin asti etäopetusta on voitu kuitenkin hyödyntää perusopetuksessa esimerkiksi valinnaisten aineiden osalta. Uskon, että tulevaisuudessa etäyhteyksiä hyödynnetään, mutta lähiopetus omassa lähikoulussa on kuitenkin se perusta, mille suomalainen koulutusjärjestelmä rakentuu”, opetusministeri Andersson linjaa.

Käytännössä on todettu, että Teams-kokouksissa kysellään ja käytetään puheenvuoroja
vähemmän kuin lähikokouksissa. Rehtori Aki Holopainen on
kommentoinut, että sekä kaikki vanhempainillat että opettajien kokoukset ovat olleet etänä ja toimineet toistaiseksi hyvin. Mutta henkilömäärän ollessa suuri kommunikaatio saattaa jäädä vähälle. Lähiopetuksessa oppii kommunikoimaan muiden opiskelijoiden kanssa sekä harjoittamaan ryhmässä työskentelyä. Videoyhteys ei tätä mahdollista. Kommunikaatio-ongelmat huolettavat myös opetusministeriä.

”Laajasti toteutettu etäopiskelu lisää vaikutusarviointien näkökulmasta polarisoitumista ja
oppimisen tuen tarvetta. Pahimmillaan pitkät etäopetusjaksot aiheuttavat koulutuksesta
syrjäytymisen riskin kasvamista, mikä vaikuttaa jatko-opintoihin siirtymiseen ja työelämään
sijoittumiseen. Tämä aiheuttaa pitkällä aikavälillä myös kansantaloudellisia vaikutuksia ja
kustannuksia eri sektoreille”, Andersson toteaa.