Opintolainanottoa vastustetaan turhaan.
Kuva: Pixabay

Opintolaina on yksi nerokkaimmista keksinnöistä taloudenpidon historiassa. Matalakorkoinen laina mahdollistaa elämisen opiskellessa, kohti omaa unelmaa.  

Suomessa lainan ottaminen on edelleen jostain kumman syystä suuri susi, vaikka asenteet ovatkin höllentyneet viime vuosina paljon. Laina koetaan silti häpeäksi. Sen ottaminen nähdään valtiotasolla suurena heikkoutena, josta on päästävä mahdollisimman pian eroon. Kaikista lainoista opintolainaa pidetään epäoikeudenmukaisimpana riistona köyhiä opiskelijaparkoja kohtaan. Monen opiskelijan mielestä on epätoivoisen kamalaa, kun valmistuessa on “korvia myöten” veloissa ja työpaikasta ei täyttä varmuutta. 

Fakta: esimerkiksi 20 000 euroa (opinto)lainaa on ihmisen koko elämänkaaressa häviävän pieni summa. Suomalaiset ottavat asuntovelkaa keskimäärin hieman alle 100 000 euroa. Suunnilleen saman verran kotitaloudet ottavat kokonaisuudessaan kaikkia lainoja. Opintolainan osuus tästä summasta on alle kolmasosa – ja ennen kaikkea turvallinen osa. Takaajana kun on valtio ja korkoprosentti noin kaksi. 

Opintolainalla on myös pedagoginen merkitys; se opettaa ihmistä lainakulttuuriin. Maksat takaisin sitten kun sinulla on millä maksaa. Suomessa siis valtio lainaa sinulle rahaa, jotta saat toteuttaa unelmasi ja sitten kun  tulovirta kääntyy kohti sinua, maksat ripotellen takaisin. Mielestäni reilu meininki. Muissa maissa opintolainan lisäksi otetaan korkeakorkoisia lainoja maksamaan monen kymmenen tuhannen arvoiset koulumaksut. 

Suomessa maksetaan vielä muutama satanen elämiseen ja asumistukea tarvitsevalle. Faktaa on, että yhdenkään opiskelijan ei tarvitse elää ilman ruokaa tai seisoa leipäjonossa, ellei itse tahdo. Tämän mahdollistaa muun muassa opintolaina. Miksi?

Valtion takaama opintolaina lanseerattiin 1969. Sitä aiemmin sodan aikana ja sen jälkeen ihmiset raatoivat itsensä töissä lähes hengiltä. Sellaista ei ole enää pakko tehdä – ihmisellä on mahdollisuus opinnoissaan etsiä itseään ja unelmiaan, keskittyä itse asiaan vaikka täyspäiväisesti. Aiemmin näin ei ole ollut, ja juuri siksi tällainen mahdollisuus on rakennettu jälkipolville. Vielä kerran: SUOMESSA ON MAHDOLLISTA TOTEUTTAA UNELMANSA TAPPAMATTA ITSEÄÄN TYÖNTEOLLA! Apua  ja tukia on tarjolla vaikka mistä, jos sitä vain nöyrtyy ottamaan vastaan. 

On myös omituista, että Suomessa muita lainoja pidetään opintolainaa jotenkin hyväksyttävämpänä. Lieneekö syy omaisuuden arvostuksessa vaiko missä. Vielä omituisempaa on opintolainan vastustus. On toki ymmärrettävää, että työmarkkinoiden epävarmuus arveluttaa. Suhteellisen normaalille ja perusahkeralle ihmiselle löytyy kyllä paikkansa työelämässä ja yhteiskunnassa.

Kaikelle on oma aikansa. Opiskelu, rentoutuminen, työ. Näiden pohjalle on muun muassa opintolainajärjestelmä rakennettu. Sen mukaan eläminen ei johda burn outteihin ja uupumisiin ennen aikojaan, kuten viime aikoina opiskelijat ovat valittaneet.