Suomalainen mediatalo nosti koronatukia lähes puoli miljoonaa euroa. Samaan aikaan konsernitasolla se kasvatti liikevaihtoaan neljännekselle, vähensi voimakkaasti henkilöstöään ja tuotti omistajilleen miljoonavoitot.
Viime kuukausien ajan suomalaiset yritykset ovat julkaisseet vuoden 2020 tilinpäätöstietojaan ja huojentuneet yritysjohtajat tilittäneet tuntojaan talousfoorumeilla.
“Säikähdykselle selvittiin.” “Kirimme kaikesta huolimatta.” “Ylsimme huipputulokseen.”
Ymmärsinkö oikein? Talous kesti paremmin, mitä oltiin ennakoitu.
Minulle, heti, kaikki! Kiukuttelevan pikkulapsen lailla reuhanneet, äänekkäästi uhriutuneet ja etujärjestöjensä megafonilla kuolontuskaansa huutaneet yritykset kotiuttivat nyt tyytyväisenä osinkojaan.
Suomessa on maksettu suoria koronatukia yrityksille noin 2,4 miljardia euroa. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi viime viikolla, että tukien kohdentamisessa ei onnistuttu moitteetta.
“Varsinkin kriisin alkuvaiheessa käytettävissä olleet kehittämistuet eivät kohdistuneet onnistuneesti niille yrityksille, jotka olisivat sitä tarvinneet ja jotka olivat koronasta eniten kärsineet”, kertoo johtava tilintarkastaja Pasi Tervasmäki Valtiontalouden tarkastusvirastosta. (Yle, Pantzar, 1.10.21)
Yksi äänekkäimmistä etujärjestöistä oli MaRa. Matkailu- ja Ravintolapalveluiden etujärjestön toimitusjohtaja Timo Lappi johti suveneeristi keskustelua valtamedioissa. Ala tyrmistyi, uhriutui ja uhkasi niin monilla YT-neuvotteluilla, että laskuista tiputtiin jo ennen ensimmäistä koronasyksyä. Samalla onnistuttiin tukahduttamaan kriittinen keskustelu alalla yleistyneestä vuokratyövoiman hyödyntämisestä.
Ravintolatukea maksettiin 136 miljoonaa euroa, josta kesän 2020 koronatuki myönnettiin ilman hakemuksia ja automaattimaksatettiin kyseenalaistamatta.
1135 ravintolaa nosti tukea perusteetta ja takaisinperinnät ovat nyt käynnissä.
Samaan aikaan eräässä keskisuuressa helsinkiläisyrityksessä kassavirta niiasi kevyesti vuoden toisella neljänneksellä. Ajoitus oli yritysjohdon mieleen.
Koronapelko oli sumentanut suomalaisten ajatuksenjuoksun ja tervekin kyseenalaistaminen rajoittui henkiinjäämiseen. Yrityksessä aloitettiin nopeutetut YT-neuvottelut, joille poikkeuslainsäädäntö tarjosi ohituskaistan. Moni yritys toimi samoin. Samaan aikaan palkattiin korkeapalkkainen lakimies laatimaan hakemus palkkakustannuksia kattaviin koronatukiin.
Saman viikon aikana, kun edellisen vuoden runsaskätiset osingot maksettiin omistajille, lähes koko yrityksen henkilökunta lomautettiin.Vuokranantajan kanssa päästiin edulliseen sopimukseen ja valtio puolestaan turvasi kassavirran. Pitkäaikaiset lomautukset vaihtuivat irtisanomisiin, jotka puolestaan kohdistuivat pitkässä työsuhteessa olleisiin. Syytä on turha arvailla.
Operaatio koronasiivous oli alkanut.
Samaisen yrityksen vuoden 2020 tilinpäätöstietoja lukiessaan ei tarvitse kummoistakaan matematiikan osaamista. Liikevaihdon muutos mahtuisi suhdannevaihtelun sisälle ja samaan aikaan yrityksen prosentuaalinen käyttökate sekä liikevoitto kasvoivat. Epäolennaiset faktat kuitenkin lakaistiin neuvotteluhuoneen vuokramaton alle. Tulosta pystyttiin tekemään pienemmällä porukalla, joka teki töitä jaksamisensa rajoilla. Suhdanteen kääntyessä monon kuvan takalistoonsa saaneiden tilalle hankittaisiin vuokratyövoimaa.
Suomen talouskasvu on laahannut jo vuosia. Tähän suhteutettuna koronavuoden välitön vaikutus talouteen on pidemmällä tarkasteluikkunalla suhteellisen pieni. Kotitalousten säästöasteen uutisoitiin nousseen. Raha polttaa kuluttajien taskussa. Osingot kilahtevat osakkeenomistajien tileille tai bulvaaniyhtiöihin. Osakekurssit liitävät uusilla tasoilla.
Termillä bulvaani tarkoitetaan myös metsästyksessä käytettävää houkutuslintua. Sana puolestaan johtaa venäjän termistä bolvan, joka suomentunee tyhmyriksi.
Millainen bulvaani sitten katsoo läpi sormiensa tämän mittaluokan tulonsiirron verovaroista yritystukiin? Edes poliittisella oppositiolla ei tällä kertaa näytäolevan tarvetta kyseenalaista asiaa.
