Suuri osa työnhakijoista on kokenut työmarkkinoilla syrjintää ikänsä takia. Naiset kärsivät ikärasismista miehiä enemmän – ensin olet nuori heitukka ja seuraavaksi jo vanha akka!

Hiukan yli viisikymppinen nainen neljännesvuosisadan kokemuksella liike-elämästä huomaa mielenkiintoisen paikan LinkedIn sivustolla. Hän lukee hartaasti kuvausta ja kokee omaavansa kaiken, mitä rooliin haetaan. Hetkellisesti hän unohtaa ikänsä, sillä kokemus ja osaaminen vievät voiton epäilyistä. Eli, hakemusta sisään ja nopeasti.       

Totuus iskee heti vastaan: nimi, osoite, sukupuoli ja syntymäaika. Vastentahtoisesti nainen täyttää kaikki kohdat eikä halua valita edes sukupuolen osalta vaihtoehtoa ’muu’. Eihän hänellä ole naiseudessaan mitään hävettävää. Syntymäaika on paha, mutta se saattaa mennä rekrytoijalta ohi, kun hän vakuuttuu seuraavan osion tiedoista, eli työkokemuksesta ja koulutustaustasta.  

Työkokemuksen kirjaaminen on viisikymppisestä hauskaa ja koulutuksen osalta hän päättää mainita vain maisterintutkinnon eikä vähiten siksi, että päätyi akateemiseen loppututkintoon muutamaa vuotta ’muita’ myöhemmin. Kaikki näyttää valmistumisvuoden osalta paremmalta. Systeemi ei kuitenkaan hyväksy tätä, vaan vaatii aloittamaan kouluvuosista, vähintään ylioppilasvuodesta. Hemmetti, sehän saattaa olla sama kuin muutaman kilpasiskon syntymävuosi! Pelko palaa pääkoppaan ja ilkkuu.

Hakemus on nyt kuitenkin valmis ja avoin kirje vakuuttavaa luettavaa, joten nainen painaa ’Send’ –nappulaa ja toivoo parasta. Muutaman kuukauden päästä hän saa sähköpostia korporaation ”HR tiimiltä”, eli rekrytointirobotilta: ”et tullut valituksi seuraavaan vaiheeseen. Toivomme silti, että olet vastaisuudessa kiinnostunut avoimista paikoistamme, koska tiedämme, että työn etsiminen vaatii paneutumista”. Viesti on ’nonreply’, eli valituksia päätöksestä ei oteta vastaan.

Viisikymppinen nainen on juuri joutunut työmarkkinoiden ikärasismin kohteeksi.  

Ruma ilmiö yleistyy kovaa vauhtia ja voi kohdistua mihin ikäryhmään tahansa, mutta enimmäkseen se kohdistuu vanhempiin ikäryhmiin. Ikärasismista ei pidetä ’älämölöä’. Kaikki muu syrjintä, rodullinen, seksuaalinen ja sukupuoleen liittyvä, tuomitaan ankarasti, mutta vanhempia työntekijöitä saa irtisanoa YT-neuvottelujen ensimmäisessä aallossa ilman sen kummempia seurauksia ja sama porukka voidaan ohittaa kaikessa hiljaisuudessa ’uutta verta’ rekrytoitaessa. Suomen yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän, mutta harva jaksaa nostaa siitä meteliä. Haavat nuollaan suomalaiseen tapaan hiljaa ja häveten.

Toisaalla Hollannissa 69-vuotias herra Ratelbland piti hetken meteliä ja kysyi muutama vuosi takaperin, miksi iän korjaaminen ei ole mahdollista samalla tavoin kuin sukupuolen ja nimen korjaaminen. Herra oli valmis luopumaan jopa eläkkeestään, mikäli hänen ikänsä korjaaminen väestörekisteriin toteutuisi. Ikävä kyllä Ratelblandin toive ei toteutunut, vaan hänet luokiteltiin vanhaksi höppänäksi seniileine vaatimuksineen.

Ikäsyrjintä seurauksineen on tunnistettu jo vuosikymmeniä sitten, mutta tilanteeseen ei ole tullut parannusta, päinvastoin, viime vuosina työnantajien vaatimukset ovat kohonneet miltei mielipuolisiin mittoihin testauksineen, usean kuukauden koeaikoineen ja psykologisine syynäyksineen. Yli viisikymppisen osaajan on entistä vaikeampi tulla valituksi eivätkä asiaa selitä edes eläkemaksut, jotka nousevat työntekijän ikääntyessä. Samalla vaahdotaan joka suunnalta siitä, miten eläkeikää pitäisi nostaa ja työuria pidentää. Aikamoista sekoilua, jota on järjellä vaikea selittää.  

Kaiken sekoilun kruunaa huonosti peitetty pelko ikääntymistä kohtaan, mikä ilmenee muun muassa siinä, että mediassa esiintyy etupäässä vain nuoria tai nuorilta näyttäviä ihmisiä. Vajaat nelikymppiset ostelevat hädissään ryppyvoiteita ja jumppaavat kasvolihaksiaan ’naama-aerobicin’ tahdissa. Loput iän tuomat jäljet peitetään meikkikerrosten taakse tai käydään piikittämässä pois päiväjärjestyksestä. Tästä ei saa tietenkään hiiskua kenellekään – eihän kukaan halua olla säälittävä vanheneva ressukka nuoruutta tavoittelemassa?  

Nuorekas uravalmentaja tsemppaa viisikymppistä ’talenttia’ pettymyksen kurimuksessa: ”kyllä osaajalle töitä löytyy” ja ”kokemukselle on aina käyttöä”. Toivottavasti näin on, jos täytyy tahkota sorvin ääressä 68-vuotiaaksi saakka, nainen tuumaa. Samalla ajatus ikärasismin Me Too –kampanjan aloittamisesta häivähtää naisen mielessä, mutta hän luopuu siitä nopeasti. Kampanja voisi vaarantaa uuden työn saamista. Parempi olla hiljaa syntymävuodestaan, koska sen korjaaminen ei onnistu vastaavalla tavalla kuin otsaryppyjen.     

Kuvat: Digiday Newsletter & flickr luciousplobster