Paavo Nurmen patsas ottaa jatkossakin yleisön vastaan remontoidulle Olympiastadionille. (Kuva: Heikki Kastemaa)

Lauantai 09.10.21 päivämäärä jää historiamme aikakirjoihinkahdesta syystä: Suomi hävisi dramaattisesti Ukrainalle tärkeän MM-karsintaottelun ja samalla remontoitu Olympiastadion vastaanotti lähes 30 tuhatta katsojaa lehtereilleen. Kummankin lopputulos jättää katsojalle toivomisen varaa ja paljon.

Viime vuosien trendiksi noussut jonottaminen jonkin oheistuotteen vuoksi nousi väkisinkin mielen päälle, kun vasta remontoidun stadionin käytännönläheiset ongelmat iskivät karulla tavalla ennen ottelua ja sen aikana.

Pelihuumoria koeteltiin monen katsojan kohdalla jo stadionille saavuttaessa. Sisäänkäynneille syntyi pitkiä jonoja, joita säesti lippuskannereiden paikoittainen epäluotettavuus. Lopputulemana olikin, että monilta katsojilta jäi kansallislaulu, avauspotku ja Ukrainan nopea avausmaali näkemättä, vaikka olivatkin saapuneet suositeltua 45 minuuttia ennen ottelua paikalle. 

Myytäviä tuotteita ei selvästikään oltu varattu tarpeeksi kioskeihin, koska osissa myyntipaikoissa tuotteita ei ollut enää saatavilla ennen puoliajan tuomaa taukoa. Grillimakkaran puuttuminen jalkapallo-ottelussa on sama, jos lomakohteen drinkiki-baarissa ei saa pientä söpöä sateenvarjoa lasiin koristeeksi. Tunnelma ja kokemus lässähtävät. 

WC-tiloista, opastuksen vähäisyydestä ja myyntitiskien puutteellisesta toiminnasta johtuen onkin huomionarvoista miettiä, onko 336 miljoonaa maksaneella remontilla saavutettu taso todella tämä. Lukuisista menneistä otteluista tuttu näky, nopeiden tarpeiden tekeminen aitaa vasten nähtiin myös lauantai-iltana.

Positiiviseksi kokemukseksi voidaan poimia anniskelu katsomossa, joka ei aiheuttanut ongelmia, joista suomalaisessa keskustelukulttuurissa on vuosien saatossa maalailtu monenlaisia kauhukuvia. Tästä voikin jokainen tuopin ostanut katsoja taputtaa itseään olalle, eteenpäin on menty. 

Joka tapauksessa peli on nyt avattu myös Olympiastadionin osalta ja varmasti Palloliiton ottelutapahtumista vastaavien henkilöiden on istuttava kiireellä alas, jotta seuraavaan otteluun saadaan maksimaalinen toimivuus revittyä irti. Ottelutapahtumien pelikirjaan lähdetään siis takomaan sellaista taktiikkaa, jonka on pakko onnistua. Marraskuussa vieraaksi saapuu Ranska, joka varmasti houkuttelee arktiseen iltaotteluun mökin täyteen.

Krediittejä on silti annettava

Palloliitolle on annettava synninpäästöä. Pitää kuitenkin muistaa, että rakas stadion “museomme” ei ole korjauksienkaan jälkeen helppo ympäristö järjestää isoja yleisötapahtumia, joten kouluarvosanaksi kokonaisuudessaan ottelun järjestelyille voisikin hyvin olla 7½.

Suomella on nyt stadion, joka ei täytä vaatimuksia jalkapallon kansainvälisessä vertailussa ja kriteereissä isoimpien otteluiden saantia varten, mutta kotimaiselle katsojalle se kelpaa. 
Vaalitaan ja parannetaan siis sitä kohdeyleisöä ja heidän kokemuksiaan, jotta stadion täyttyy jatkossakin. Stadionilta saatavat kokemukset ilon ja surun puolesta jokainen muistaa kuitenkin lopun ikäänsä.