Suomalaisten mielenterveyspotilaiden sekä kuntoutujien kokemat epäkohdat terveydenhuollossa ovat lisääntyneet viime vuosina. Ongelmat näkyvät esimerkiksi fyysisen hoidon saamisen viivästyksinä. Yhä useampi nuori joutuu jäämään varhaiseläkkeelle, kun ongelmiin ei saada ajoissa apua.
Mielenterveysongelmat ovat edelleen jonkinlainen tabu yhteiskunnassamme. Ainakin itse olen huomannut, että mediassa keskitytään koronaan tai kiristyvään maailmanpolitiikkaan, vaikka monella nuorella menee huonosti ihan koto-Suomessakin. Tilannetta ei ainakaan ole helpottanut pitkään jatkuneet koronarajoitukset, kun yhä useampi nuori on jäänyt yksin ongelmiensa kanssa. Etenkin yksinasuvat opiskelijat ovat olleet kovilla etäkoulun takia. Toisaalta moni perheensä kanssa asuva nuori voi myös kokea olonsa yksinäiseksi, jos esimerkiksi muu perhe ei ehdi tai osaa ottaa tämän tarpeita huomioon. Osassa perheistä vanhemmat saattavat olla liian huonossa kunnossa huolehtimaan muista perheenjäsenistä esimerkiksi omien mielenterveysongelmien tai päihteiden takia. Näissä tilanteissa nuori voi helposti masentua.
Asumispalvelut ovat suuryritysten hallussa
Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista valtaosa on suuryritysten omistuksessa. Tämä johtuu alan kilpailuttamisesta. Toimittaja ja vapaa tutkija Markku Salo on kirjoittanut kirjan “Hullut mielenterveysmarkkinat”, jossa käsitellään muun muassa kyseistä aihetta. Salo kertoo kirjassaan, kuinka kilpailu ei sovellu mielenterveystyöhön.
“Kilpailu sopii kilpaurheiluun, mutta ei mielenterveyspalvelujen järjestämiseen eikä tuotantoon”, toteaa Salo kirjassaan.
Olen Salon kanssa samaa mieltä asiasta. On väärin käyttää mielenterveyskuntoutujia kauppatavarana bisneksessä.
Salo kertoo kirjassaan myös kuinka eri ikäiset ja lähtökohdiltaan erilaiset ihmiset asuvat samassa yksikössä. Tämä on mielestäni ideana järjetön, sillä nuorten kuuluisi olla yhdessä, eikä esimerkiksi keski-ikäisten kanssa. Luulisi olevan selvää, että nuorilla on erilainen elämäntilanne kuin vanhemmalla ikäpolvella.
Mikä olisi ratkaisu?
Jotta nuoret mielenterveyskuntoutujat saataisiin jälleen yhteiskunnan täysjäseniksi, heitä tulisi tukea enemmän pääsemään käsiksi itsenäiseen elämään kuin antaa heille suoraan sairaseläke. Salo kertoo kirjassaan, että motivoitunut hoitohenkilökunta voi toimia lähtölaukauksena kuntoutujan elämän haltuunottoon.
Kun korona saadaan selätettyä, mielenterveysongelmat saisivat olla seuraava suuri uutisaihe.
Kuuntele Markku Salon haastattelu mielenterveysmarkkinoiden epäkohdista:
Lähteet:
- Markku, Salo: Hullut mielenterveysmarkkinat. Vastapaino, Tampere 2019. (luettu 15.2.22)
Jutun piirrokset: Marju Hulttinen
