Muistatko 1950-luvun tyylin? Kuunteletko 70-luvun musiikkia? Entä sykkiikö sydämesi edelleen 80-luvun takatukalle? Kaikkea tätä on esillä Lähetääks kylille-näyttelyssä.

Hyvinkään kaupungin Lähetääks kylille-näyttely on esillä kauppakeskus Willassa. Näyttely on ilmainen ja on esillä 5.5.21-4.12.21. Vuosikymmenet vilisevät silmissä, kun katsahtaa näyttelytilaan. Näyttelyssä on painotus Hyvinkään historiaan ja paikkoihin, mutta aivan varmasti muutkin saavat paljon iloa irti näyttelystä.  Näyttelyä voi vapaasti kiertää, mutta viikoittain järjestetään yleisöopastus, jonka minulle vetää Ida Väyrynen.

”Tavoitteena on näyttää, millaista nuoruus on eri aikoina. 50-luvun nuorena on ihan erilaista olla kuin tänä päivänä”, kertoo Ida.

Näyttely alkaa 50- ja 60-luvulta ja etenkin siitä muodista.  Mannekiineille on puettu ajan hengen mukaiset vaatteet, ja tabletista voit katsoa Ylen arkistosta lainattua materiaalia aikaan kuuluvista ohjelmista ja nuorisosarjoista. Näitä tabletteja on pitkin näyttelyä, jotka tuovat todella paljon lisäarvoa näyttelylle.

”Nuoruus kesti paljon vähemmän aikaa kuin nykyään. Vielä 60-luvulla saatettiin rippikoulun jälkeen lopettaa koulu ja siirtyä töihin”, Ida selittää.

Ida Väänänen pitää kierroksia näyttelyissä. (kuva: Heli Rapatti)

Jo tullessani sisään korviini kantautui musiikki, jonka tunnistin kuuluvan 80-luvulle. Nyt kääntyessäni tilassa ympäri näen rakennetun huoneen. Huone on kuin repäisty lapsuuden kodistani. Iso-siskoni huoneen nurkka näytti juuri samalta. Ruskea putkitelkkari, jossa pyörii Pave Maijasen – Lähtisitkö – biisin musiikkivideo, ohjelmasta Hittimittari, vuodelta 1985. Valkoinen meikkipöytä, laukullinen c-kasetteja, soitin ja seinät vuorattu julisteilla, jotka kaikki ovat varmasti Suosikki lehdestä.

(kuva: Heli Rapatti)

Musiikki on nuorten ilmaisukeino

Musiikki on aina ollut iso osa nuorisokulttuuria ja nuorten tapaa ilmaista itseään. Niin myös täällä sille on omistettu oma paikkansa. Esittelyssä ovat hyvinkääläiset bändit, kuten punkbändi Vandaali, rautalangan pioneeri The Devils, suomiräpin esi-isä Raptori ja tietysti poikabändien poikabändi XL5. Erittäin mielenkiintoinen on tarina, kun Beatles melkein tuli Hyvinkäälle. Jos tarina ei ole tuttu, se kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa.

”60-luvulla levysoittimet olivat vielä aika harvassa. Ne olivat aika kalliita, et sitten koko kansan huviksi tuollaiset musiikin soittolaitteet tulivat 70-luvulla c-kasettien myötä”, Ida tarinoi.

Nuoriso liikkuu ja elää

Nuorison suomia liikkumismuotoja on esillä ja myös yksi vanha moottoripyörä. Myös lättähattumuoti on edustettuna. Miten aikojen saatossa fillarista on siirrytty mopoautoon, kuvastaa hyvin ajan muuttumista ja nuorison erilaisia olosuhteita. Kortteliralli, jota itsekin olen ajanut, on saanut näyttelyssä myös oman paikkansa. Sen reitti on jokaiselle nuorelle tuttu. Ainoastaan pituus ja pysähdyspaikat hieman vaihtelevat vuosikymmenten mukaan.

Kun pääsen 1990-luvun kohdalle, naurahdan sotkettua puhelinkioskia. Ne olivat tuttu näky minun omassa nuoruudessani. Samalla seinällä kerrotaan eri nuorison hengailupaikoista, jotka tuovat heti muistoja mieleen. 90-lukua vahvasti varjostaa lama, joka vei nuorilta työpaikat lähes täysin. Tästä johtuen nuoret pysyivät kouluissa ja 90-luvun nuoret ovat paljon enemmän edeltäviä polvia koulutetumpia.

(kuva: Heli Rapatti)

Nuoruuskapina on vahvasti joka vuosikymmenellä mukana. Jo 90-luvulla nuoret ovat osoittaneet mieltään ilmaston puolesta. 60- ja 70-luvun taitteessa opiskelijat vaativat ääntään kuuluviin.

2000-luvun nuorista nykypäivään on nähtävissä graffiittien tekemisen yleistyminen ja skeittauskulttuuri. Nykynuoret ovatkin halunneet tuoda näyttelyyn paljon kuvia alakulttuureista. Juttuja lukiessa huomaa, kuinka nykynuoret eivät ole niin vahvasti mukana yhdessä jutussa, vaan suuntauksia on paljon enemmän.

(kuva: Heli Rapatti)