Narsismi on aihe, joka vilahtelee iltapäivälehtien, naistenlehtien, mutta myös Yle Uutisten ja Helsingin Sanomien otsikoissa jatkuvasti. ”Näin tunnistat narsistin helposti”, ”Mistä tunnistaa narsistin”, ”Tunnistatko myrkyllisen piilonarsistin”, ”Narsisti voi naamioitua hyväntekijäksi” ja ”Deittailetko narsistia” ovat nopealla googlauksella tulokseksi saatuja pelkästään Iltalehden aiheesta kirjoittamia artikkeleita. Näyttää siis siltä, että sama artikkeli kirjoitetaan uudelleen tasaisin väliajoin, mutta mikäs siinä, kun aihe kerta on mediaseksikäs ja puhuttelee lukijoita. Iltapäivälehden jutun lukemisen jälkeen tuttujen kanssa spekuloidaan kahvipöydässä, kuinka työpaikalla hermoille käyvä tyyppi on varmasti narsisti, sopiihan hän jutun kuvaukseen.
Narsisti on ihmisten toisistaan tekemissä diagnooseissa usein ja matalalla kynnyksellä esiintyvä termi. Narsisteiksi kutsutaan ihmisiä, joiden kanssa emme tule toimeen. Näissä näemme narsismiin kuuluvia piirteitä, tunnekylmyyttä ja huomionhakuisuutta. Muut persoonallisuushäiriöt ovat jääneet narsismin varjoon, vaikka niissäkin olisi potentiaalia haukkumasanoina sekä keittiöpsykologian kentällä. Mielenterveysongelmiin liittyy edelleen vahva stigma eli häpeäleima. Tämän huomaa myös narsistiseen persoonallisuushäiriöön kiinnittyvästä julkisesta keskustelusta. Narsistit saavat kaikkien karvat pystyyn. Lööpeissä tätä käytetään hyväksi ja vellotaan kauhistelun ilmapiirissä.
Mielenterveyden häiriöt kuten persoonallisuushäiriöt ovat monille pelottava ja tuntematon aihe, onhan ammattilaistenkin toisinaan vaikea ymmärtää ja ennakoida häiriöistä kärsivien ihmisten toimintaa. Ongelmista faktapohjaisesti puhumalla voitaisiin tehdä työtä mielenterveysongelmien tabuleiman häivyttämiseksi. Tämä pitäisi tapahtua ilman teatraalisia klikkiotsikoita ja kiinnostuksen herättämistä liioittelun keinoin. Esimerkiksi voisimme kertoa, että narsistinen persoonallisuushäiriö ei ole luontainen ominaisuus vaan mielenterveyden häiriö, jonka kehittymiseen vaikuttavat perinnöllisten tekijöiden lisäksi vanhempien käytökseen samaistuminen, lapsuuden kokemukset ja traumat. Narsistisen persoonallisuushäiriön tai minkä tahansa muun mielenterveyden häiriön salamyhkäisyydellä ratsastaminen ja lukijoiden kiinnostuksen herättäminen pelottelemalla on vahingollista kaikille erilaisista mielenterveysongelmista kärsiville sekä heidän läheisilleen.
Ystäväni pelkäsi psykiatrilla saavansa persoonallisuushäiriödiagnoosin, niistä eniten saavansa narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin. Ystäväni psykoterapeutti rauhoitteli persoonallisuushäiriöiden olevan yleinen diagnoosi ja kertoi, että persoonallisuushäiriöihin voi saada apua ja vaikuttaa terapiassa. Diagnoosi ei olisi välttämättä loppuelämän diagnoosi samalla tapaa kuin vaikkapa kaksisuuntainen mielialahäiriö, josta ei niin sanotusti parannuta. Ystäväni diagnoosi oli lopulta kaksisuuntainen. Hän oli helpottunut, vaikka sai kuulla, että joutuu syömään mielialaa tasaavia lääkkeitä mahdollisesti koko elämänsä, hänellä olevan suurempi riski jäädä työttömäksi, erota kumppanistaan ja tehdä itsemurha. Sentään hän ei ollut narsisti!
Sensaatiouutismaisen kirjoittelun ansiosta ystäväni oli oppinut pelkäämään narsismia jopa itsessään. Useimmat aihetta käsittelevät artikkelit popularisoivat narsismia ilmiönä niin, että lopulta jokainen luulee olevansa asiantuntija tämän persoonallisuushäiriön tunnistamisessa ja tuntevansa jonkun narsistin. Miten olisi seuraavaksi juttu siitä, kuinka narsisti voi hakeutua avun piiriin. Olisi hyödyllistä kuulla, millaista apua narsisti voi saada ja miltä taholta.
Asiallinen tiedonjakaminen narsismiin liittyen sekä näkökulman laajentaminen itse persoonallisuushäiriöstä kärsivään heidän uhriensa sijaan olisi keskustelussa sekä ilmiön ymmärtämisessä toivottava suunta. On vahingollista rakentaa ilmiön ympärille salamyhkäistä ”Tunnistatko narsistin” -showta, josta kyhätään kiinnostava ”Onko kumppanisi narsisti” -uhkakuvin. Näitä juttuja ihmiset käyttävät useimmiten vain välineenä sysätä ihmissuhdeongelmissa oman vastuunsa sille toiselle, jonka he omin päin diagnosoivat persoonallisuushäiriöiseksi.
Artikkelikuva: Wannapik.com
