Asunnottomien yötä on vietetty Helsingissä vuodesta 2002 lähtien. Asunnottomien joukkoon lasketaan ulkona ja ensisuojissa nukkuvat, asuntoloissa, majoitusliikkeissä ja laitoksissa asuvat, vapautuvat vangit vailla asuntoa, sekä tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona asuvat.

Asunnottomia oli Suomessa vuonna 2018 noin 5500. Syitä asunnottomuudelle ovat esimerkiksi korkeat vuokrat ja erilaiset elämän kriisitilanteet, kuten avio- tai avoero, työttömäksi jääminen ja sairastuminen. 

‘Varjojen naiset’

Espoontorilla oli tarjolla kahvia, pullaa ja makkaraa.

Tämän vuoden Asunnottomien yön teemana on ‘Varjojen naiset’ eli naisten asunnottomuus. Naisten suhteellinen osuus asunnottomien määrästä on kasvussa ja heistä aiempaa useammat ovat nuoria ja moniongelmaisia.

Vuonna 2018 Suomessa oli 1523 asunnotonta naista, mutta ilmiö on todennäköisesti oletettua suurempi, koska piiloasunnottomuus on naisten keskuudessa yleistä. Monet naiset asuvat esimerkiksi sukulaisten ja tuttavien luona. Naiset edustavat yhtä viidesosaa asunnottomien kokonaismäärästä. Naisten asunnottomuuteen liittyvät omat erityisilmiönsä, kuten arkipäiväinen altistuminen hyväksikäytölle ja väkivallalle, sekä perheeseen, lapsiin ja äitiyteen liittyvät kysymykset. 

“Naiset ovat sisukkaita ja koettavat pitkään hoitaa asioita itsenäisesti, vaikka heidän voimavaransa olisivat vähissä”, naiserityisyyteen asunnottomuudessa perehtynyt hanketyöntekijä Jenni Vanhala kertoo. 

Asunnottomien naisten kanssa työskentelevät henkilöt ovat yksimielisiä siitä, että naiserityisyys on otettava asunnottomuustyössä paremmin huomioon. NEA – Naiserityisyys asunnottomuustyössä on hanke, joka pyrkii tekemään ilmiötä näkyväksi, löytämään uusia asumisratkaisuja ja kehittämään osaamista ja työmuotoja ongelman ratkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

“Toivomme, että naisten asunnottomuudesta nousee keskustelua myös muulloin kuin asunnottomuuspäivänä. Haluamme herättää palvelujärjestelmää tunnistamaan, missä kohtaa tarvitaan tukea”, Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY:n toiminnanjohtaja Marja Manninen sanoo.  

Helsingissä toimii kaksi erityisesti naisille suunnattua asumisyksikköä. Kodittomien Tuki Ry on tarjonnut päihteetöntä asumista asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville naisille ja perheille vuodesta 1950 alkaen. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma PAAVO-hankkeen myötä aiempi asuntolatoiminta muuttui siten, että asunnottomille henkilöille pyritään tarjoamaan omia koteja vuokra-asuntojen muodossa. Kodittomien Tuki Ry:lla on kiinteistö Vuosaaressa, jossa on 41 yksiötä ja viisi perheasuntoa. Lisäksi yhdistyksellä on 16 hajasijoitettua asuntoa eri puolille Itä-Helsinkiä. Kodittomien Tuki Ry seuraa aktiivisesti asuntomarkkinoita ja yrittää hankkia lisää edullisia pienasuntoja vuokraustarkoitukseen. 

Vuonna 2000 Alppikadulle avattiin Helsingin Diakonissalaitoksen naisten asumisyksikkö. Yksikössä on 28 asukaspaikkaa, oleskelutilat ja sauna. Asukkaaksi hakeudutaan Helsingin kaupungin asumisen tuen kautta.

Asuminen tähtää luottamuksellisen suhteen rakentamiseen, asukkaan kuntoutumiseen ja oman elämänhallinnan ja hyvinvoinnin paranemiseen.

Teksti Mimmi Tarvainen, Ida Vihko

Kuvat Ida Vihko