Suomalaisten suosikkihahmoilla on 75-vuotisjuhlanäyttely Kansallismuseossa.

Kesäisessä Muumilaaksossa on vehreää. (KUVA: Juuso Pikkarainen / Kansallismuseo)

Harvalla kansakunnalla on yhtä feministisiä ja anarkistisia lasten suosikkihahmoja kuin Suomella. Muumit ”kyseenalaistava totuttuja ajatustapoja”, kuten muumien 75-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisteksti julistaa. Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttely juhlistaa paitsi muumeja, myös niiden luojaa Tove Janssonia.

Tove Jansson esiintyy näyttelyssä paitsi töidensä kautta, myös pahvinukkena. (KUVA: Juuso Pikkarainen / Kansallismuseo)

Jansson oli aikansa suuria suomalaisia taiteilijoita. Alun perin pelottavat ja demoninkaltaiset muumihahmot syntyivät Janssonin kesämökin huussin seinään jo 1930-luvulla. Ensimmäisen kerran nykyisessä leppoisassa muodossaan muumit esiintyivät kirjassa Muumit ja suuri tuhotulva, jonka Jansson kirjoitti talvisodan aikana piristämään sodan varjostamaa maailmaa.

Näyttely juhlistaa muumeja ja Janssonia ansiokkaasti. Näyttävässä, monta huonetta kattavassa esillepanossa pääsee ihailemaan niin Janssonin piirrostyötä kuin kirjojen kaunista kieltäkin. Huoneissa kulkiessaan pääsee astumaan niin kesäiseen Muumilaaksoon kuin myrskyävälle merelle ja hiljaisen talviyön nietoksiin.

Muumeista on tehty myös ooppera. (KUVA: Juuso Pikkarainen / Kansallismuseo)

”Sinä muutut kohta aikuiseksi, jos jatkat tuohon tyyliin. Sitten näet ja kuulet ihan tavallisella tavalla, eli et näe etkä kuule mitään, eikä sinusta ole sen jälkeen mihinkään.” – Homssu

Vaikka kaikkia muumikirjoja ei voisi puhtaasti luokitella lastenkirjoiksi, on näyttely kuitenkin suunnattu selvästi lapsille. Joka paikassa on pieniä lapsen mittasuhtein rakennettuja veneitä ja riippukeinuja, ja vanhoja animaatiohahmoja ja perhoskokoelmia esittelevät, seinään upotetut ikkunat ovat metrin korkeudella lattiasta.

Näyttely tarjoaa myös nykypäivän museoille tyypillisesti osallistavaa tekemistä näyttelyvieraille. Kesäisen Muumilaakson laidalla on pieni, lavastettu nuotio, jonka vierellä on pino kieltokylttejä. Nuotiolla voi siis päästä tekemisen kautta elämään todeksi erään muumikirjojen anarkistisimmista kohtauksista, jossa Nuuskamuikkunen repii kieltokylttejä fasistisen tiukasti hoidetusta puistosta, ja polttaa kyltit nuotiossa.

Näyttelyvalvoja Otto Kukkaneva demonstroi osallistavaa nuotiota. (KUVA: Juuso Pikkarainen / Kansallismuseo)

”On niin vaikeaa olla jalomielinen samalla kun pitää rikastua” – Nipsu

Muumit ovat suomalaisille tärkeitä hahmoja, mutta ovat ne muutakin. Janssonin hahmojen tekijänoikeuksia valvova Moomin Characters Oy Ltd kertoo sivuillaan muumien olevan ”maailmanlaajuinen tuotemerkki, jolla on yli 600 lisenssinhaltijaa. ” Samassa tekstissä yhtiö kertoo muumien käytön luovan ”välitöntä tunnettuutta tuotteellesi, joka lisää myyntiä ja tuottoa.”

Erikoisinta muumien perinnössä kapinallisina, jopa antikapitalistisina hahmoina on juuri tätä perintöä vaaliva yhtiö. Moomin Characters Oy Ltd ei vain valvo muumien tekijänoikeuksia, vaan tekee niillä bisnestä. Yhtiö teki kaiken maailman muumimukeilla ja muumihahmojen lisenssimaksuilla viime vuonna reilut kymmenen miljoonaa euroa voittoa.

Muumien tekijänoikeuksia valvotaan tarkasti. (KUVA: Juuso Pikkarainen / Kansallismuseo )

Lisäksi yhtiö on ollut otsikoissa tekijänoikeuksien myötä, esimerkiksi Image-lehden parodioitua Muumipeikkoa kansikuvassaan. Kun suomalaista jääkiekkoilija Marko ”Mörkö” Anttilaa juhlittiin, oli yhtiö pian julkisuudessa muistuttamassa, että vaikka jääkiekkoilijaa saa kyllä juhlia, on hänen lempinimensä kuitenkin rekisteröity tavaramerkki eli yhtiön omaisuutta.

Jää epäselväksi, onko Moomin Characters Oy Ltd pyytänyt Kansallismuseolta verovaroin kustannettuja lisenssimaksuja näyttelystä. Jos yhtiö olisi rahoittanut näyttelyn, siitä luulisi löytyvän maininta jos toinenkin. Kelle muumit kuuluvat, ja haluaisivatko he kuulua kenellekään?

Mörkö on pelottava, rekisteröity tavaramerkki. (KUVA: Juuso Pikkarainen / Kansallismuseo)