Yli 60 maata maailmassa on asettanut kiellon tai maksupakotteen muovipusseille. (Kuva: Victor Andronache / Flickr )

Muovista ja etenkin muovipusseista on tullut ympäristönsuojelun arkkivihollisia. Pelastuuko maailma muovin kieltämisellä?

Olen ruokaostoksilla ja huomaan unohtaneeni taas kangaskassin kotiin. Juuri ennen kauppaan lähtöä, luin uutisen Thaimaassa muoviroskaan tukehtuneesta merilehmä Mariamista. Tunnen piston sydämessäni nostaessani muovikassin liukuhihnalle. Olenko ympäristöterroristi? Joudunko nyt alimpaan helvettiin Osama Bin Ladenin seuraksi?

Satoja tuhansia merieläimiä ja -lintuja kuolee vuosittain takerruttuaan tai tukehduttuaan muoviroskaan.  Eläinten mukana muovin hajoamisesta syntyneet mikromuovit kumuloituvat ravintoketjussa ja siirtyvät myös meihin ihmisiin. Luontojärjestö WWF:n mukaan merissämme on vuoteen 2050 mennessä enemmän roskaa kuin kaloja.

Muovi uhkaa merten ekosysteemejä, mutta oikea uhka ei ole itse muovi vaan ihminen. Muovista tulee ongelma vasta kun ihminen roskaa sen luontoon. Kierrätettävä muovi on itseasiassa ympäristöystävällinen materiaali.

Muovia saadaan öljynjalostusprosessin sivutuotteena ja sen ympäristökuormitus on varsin pientä. Muovisilla pakkauksilla on elintärkeä rooli ruokahävikin ehkäisyssä, ja pakkausten hiilijalanjälki on useimmiten pienempi kuin itse ruuan.

Varsinkin muovipusseista on tullut arkkivihollisiamme. Monet maat ovat kieltäneet muovipussit. Suomessakin uusi EU direktiivi ohjaa muovipussien vähentämiseen, vaikka tutkimusten mukaan muovipussit ovat huimasti ympäristöystävällisempiä kuin esimerkiksi suuressa suosiossa olevat kangaskassit. Kangaskassia tulisi käyttää ainakin 7000 kertaa, jotta sen hiilijalanjälki olisi sama kuin muovipussin.

Muovin kieltämisen lisäksi on kehitelty erinäiset bio- ja ekoalkuisten tuotteiden markkinat. Kaikki me kuluttavat hipit ja maailmanpelastajat rakastamme bio- ja ekoalkuisia tuotteita, emmekä halua kyseenalaistaa niiden ympäristöystävällisyyttä.

Muovinkin korvikkeeksi on saapunut biohajoava muovi, mutta sen hiilijalanjälki on moninkertainen verrattuna tavalliseen muoviin. Sitä ei myöskään voida kierrättää eli se on kertakäyttöistä toisin kuin muovi. Myöskään biohajoavan muovin ei kuuluisi päätyä mereen häiritsemään ekosysteemejä niin kuin ei muovinkaan.

Merten roskaamisen ehkäisemisen kannalta tärkeintä olisi kehittää jätehuoltoa ja kierrätystä erityisesti kehittyvissä maissa. Peräti 90 prosenttia merten muoviroskasta on peräisin kymmenestä suuresta joesta Aasiasta ja Afrikasta.

On hyvä, että turhaa muovin kulutusta vähennetään, mutta muovipropagandan levitessä unohdamme, että kaikki materiaalit kuluttavat luontoa. Muovi ei ole arkkivihollisemme vaan yltiöpäinen kulutus. Muovipropaganda harhauttaa mielemme oikeista ratkaisuista: meidän on vähennettävä kaikkea kuluttamista ja lisättävä kiertotaloutta maailmanlaajuisesti.