Egyptin muinaisaarteet ovat rantautuneet Helsinkiin Amos Rexin Egyptin loisto – Viimeiset suuret dynastiat -näyttelyn myötä. Nähtävillä on valtava kokoelma aina pelinappuloista ja muista arkiesineistä jumalten patsaisiin. Näyttelyn esineistö on saatu lainaan Italian Museo Egiziosta, jonka kokoelma on suurin muinaisen Egyptin taide- ja kulttuurikokoelma Egyptin ulkopuolella.
Ajatus muinaisen Egyptin näyttelystä on ollut museon johtajan Kai Kartion mielessä jo vuosikymmenen ajan, ja nyt upeista teoksista saadaan nauttia Amos Rexin lisäksi myös Tallinnan Kumu-taidemuseossa.
Portti menneeseen
Suuri näyttelyhalli on pimeänä tunnelmavalaistuja teoksia lukuun ottamatta. Kaiuttimista soiva utuinen äänimaisema vie katsojan mielen heti salaperäisiin hautaholveihin ja jumalien alttareille. Tuomas Norvion, Juuso Hannukaisen ja Sami Tammelan suunnittelemassa äänikokonaisuudessa päätarkoitus on museokävijän immersio eli uppoaminen luotuun todellisuuteen, ja se toimii. Välillä saa kuulla nay-ruokohuilun ääntä, kun taas muumioiden salissa on aivan hiljaista, kunnioituksesta vainajia kohtaan.
Vaikka näyttelyn aihe saattaa kuulostaa hieman synkältä ja pelottavaltakin, on kokonaisuus tehty helposti lähestyttäväksi. Sähköpostitse tavoitettu kuraattori Anastasia Isakova kertoo, että näyttely on suunniteltu muinaisista kulttuureista kiinnostuneiden lisäksi erityisesti lapsiperheille.
-Esimerkiksi meidän Gallery Guide (näyttelyn opasvihko) on tehty tällä kertaa kaverikirjan muodossa, jossa jokaisella näyttelyosiolla on oma ns. kaveri eli oikea näyttelyesine, joka kertoo itsestään kysymys-vastaus -muodossa.
Menneisyyden perintö
Kävijöitä on perjantain ensimmäisenä näyttelypäivänä useita. Silti tunnelma salissa on harras ja kunnioittava. Ihmiset kulkevat teosten lomassa hiljakseen ja pysähtyvät kunkin teoksen luo pitkäksi aikaa. Selvästi mennyt aika ja muinaiset jumalat kiinnostavat ja infotaulut luetaan tarkasti. Kuoleman jälkeinen teema on selkeästi näyttelyn keskiössä muumioineen ja sarkofageineen, mutta joukosta löytyy myös liikuttavan tavallisia arkiesineitä kuten pelinappuloita, tyynyjä sekä sandaalipari.
Isakovan mielestä muinainen Egypti on aina ajankohtainen, sillä se liittyy ihmiskuntamme suuriin kysymyksiin ja koska sen vaikutus näkyy arjessamme edelleen. Nähtävillä on esimerkiksi 365 päivän kalenteri, jossa vuosi oli jaettu 12 kuukauteen, aivan kuin meidän nykyiset kalenterimme. Myös viikonlopun konsepti on muinaisten egyptiläisten perintöä.
Tutkimusharjoittelija Anni Koskelan mielestä näyttelyllä on laaja kohdeyleisö, sillä melkein jokaisella on jonkinlainen käsitys Egyptistä esimerkiksi viihteen kautta.
-Egypti koetaan mystisenä ja samalla tiedostetaan, miten merkittävä se on kulttuurihistorialle ja kehitykselle. Ihmisellä voi olla siihen hyvin henkilökohtainenkin side, hän jatkaa.
Nykyteknologialla mennyttä luomassa
Osana näyttelyä on mahdollista päästä kännykällä AR-tekniikan avulla kävelemään faarao Thutmosiksen aikaiseen hautakammioon. AR-tekniikalla tarkoitetaan lisättyä todellisuutta. Näyttelyn päätteeksi voi rentoutua ja käydä pitkäkseen viisiminuuttisen animaatiovideon äärelle, jossa taivaan ja kosmoksen jumalatar Nut nielaisee auringon ja ilta laskeutuu aavikolle. Videon seesteisen musiikin ja kauniin animaatiotyylin luoma tunnelma on maaginen, ja poistuessa askel on kevyt.
Muinaisen Egyptin loisto ei näytä merkkiäkään himmenemisestä.
Kuvat ja teksti: Iida Nousiainen
