Kuvassa Merja Värtö (KUVA: Helena Surenkin)

Kannelmäen naapurissa Maununnevalla sijaitsee Suomalais-venäläinen koulu, eli lyhennettynä SVK, josta on vuosien saatossa kehittynyt paikallinen legenda. Pari vuotta sitten paikalla todettiin home-ongelma, joten koulua alettiin tämän vuoden puolella purkaa ja oppilaat saavat uudet tilat lähistöltä. Koulun naapuritontilla sijaitsee kaksikielinen päiväkoti Kalinka, jonka kohtalo on vielä epäselvä. Kävin haastattelemassa päiväkodin johtajaa Merja Värtöä.

“Olin aluksi Helsingin kaupungilla töissä päiväkotiohjaajana. Vuonna 1990 hain lapsilleni Annalle ja Kallelle paikkaa juuri avatusta päiväkoti Kalinkasta, jonka hakupapereissa kysyttiin myös vanhempien työpaikkaa, joten kerroin olevani koulutukseltani lastentarhanopettaja ja kasvatustieteilijä. Ei mennyt kauaa, kunnes minua pyydettiin Kalinkaan suomenkieliseksi lastentarhanopettajaksi ja sitten jossain vaiheessa minut houkuteltiin lastentarhan johtajaksi. Aluksi olin varajohtajana, mutta silloisen johtajan lähdettyä otin hänen paikkansa. Vuosi taisi olla -88. Eikun siis -98 tietenkin”, Merja kertoo.

Vuonna 1990 avattu Kalinka on Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistyksen omistama ja ylläpitämä, tällä hetkellä yksityinen päiväkoti.  Aikoinaan SVK:n kannatusyhdistys ylläpiti koulun tiloja Helsingin keskustassa, ja tällä hetkellä purettava SVK valmistui vuonna -57. 

“Kun koulu valtiollistettiin 70-luvulla tälle kannatusyhdistykselle jäi ylimääräisiä voimavaroja. Silloin ensimmäinen päiväkoti Teremok rakennettiin Hakunilaan Vantaalle. Tämä päiväkoti oli niin hyvä menestys, että kannatusyhdistys päätti rakennuttaa päiväkodin Suomalais-venäläisen koulun viereen, ja näin Kalinka avasi ovensa syksyllä -90. Tämän lisäksi Martinlaaksoon rakennettiin päiväkoti Matryoshka 90-luvun puolivälillä. Teremokiin oli silloin tulossa isot remontit, joten se päätettiin lopettaa.”

Matryoshkan ja Kalinkan yhteistoimintaa sekä kaksikielistä kasvatusta

Matryoshka on pieni 28-paikkainen päiväkoti, jota Merja myös johtaa. Sen toiminta on hyvin samanlaista kuin Kalinkan, ja Matryoshkan lapset ovat välillä käyneet Kalinkassa teatteriesityksissä ja henkilökunta on käynyt samoissa koulutustilaisuuksissa.

“Meillä on tulossa henkilöstön yhteinen kehittämispäivä lokakuussa, mutta toivoisin vielä enemmän yhteistyötä molempien välillä”, Merja lisää vielä loppuun.

Nimestäkin voi päätellä, että Kalinka ja Matryoshka ovat molemmat kaksikielisiä. Merjan mielestä kaksikielinen opetus on kuitenkin helpompaa kuin joissain kunnallisissa päiväkodeissa, joissa saatetaan puhua kymmentä eri kieltä. 

“Alkuvuosina sanoimme venäjänkielisille vanhemmille, että puhuu vain venäjää, sillä jos se on perheen kieli ja lapsen ajattelun kieli niin sen pitää ensikohtaisesti olla kunnossa. Suomenkielisille lapsille venäjän oppiminen on täällä sikäli helppoa, sillä joka ryhmässä suomen- ja venäjänkielisten lasten lisäksi niitä kaksikielisiä lapsia, jotka toimivat tulkkeina heidän välillä. Voi toki olla, että esimerkiksi suomenkielinen lapsi ei täällä sano venäjäksi sanaakaan, mutta eskarissa yllättäen heiltä alkaa tulemaan venäjänkielisiä sanoja”.

Kaksikielisestä henkilöstöstä ja miten vanhemmat hakevat paikkoja Kalinkasta

Merjan mukaan kaksikielisten lastentarhaopettajien löytäminen voi osoittautua hankalaksi, mutta onneksi henkilökunta on alusta asti ollut enimmäkseen pysyvää. On monia Helsingissä syntyneitä kaksikielisiä kansalaisia, mutta moni ei heistä opiskele lastentarhaopettajaksi.

“Venäjänkielisiä työntekijöitä on tosin ollut todella helppo löytää; meillä on ollut paljon, ja on vieläkin, ei välttämättä ihan muodollisesti päteviä eli opettajia ja muita tällaisia jotka ovat venäjänkielisiä. Suomenkielisten opettajien löytäminen on aika ajoin osoittautunut hankalaksi, mutta onneksi meillä on tällä hetkellä kaksi vastavalmistunutta lastentarhaopettajaa kelkassa”.

Pienelle lapselle venäjänkielen opettaminen on monelle vanhemmalle valinta, ja samalla kun he valitsevat Kalinkan, he valitsevat myös Suomalais-venäläisen koulun. Monet tuovat lapsensa pääkaupunkiseutua kauempaa Kalinkaan, ja osa on muuttanut kauempaa ihan vain päiväkodin kieliopetuksen takia. 

“Kolme perhettä oli jopa rakennuttanut Kannelmäen puolelle uudet asunnot ihan vain saadakseen kodin läheltä”, Merja kertoo ylpeänä.

“Ei ole koskaan jäänyt syksylle vapaita paikkoja, mikä on tosi hieno tilanne. Hakijoita on aina ollut enemmän kun on voitu ottaa, mutta tuossa kun mietittiin noita väistötiloja koulun purkamisen ajaksi, pelkäsimme sen vaikuttavan hakijalukuihin ja että lähteekö meiltä joitakin perheitä pois. Toivomme, että uuden koulun valmistuminen lisäisi myös imua meille päin.”

Tässä kohtaa päiväkodin lapset olivat heränneet päiväuniltaan ja rynnivät isoon saliin, jossa olimme, joten oli aika lopettaa.