Kävin Helsingin Kansalaistorilla pidetyssä Villapäivä -tapahtumassa ja yksi asia nousi siellä esiin. Tapahtuman järjestäjät ja myyjät halusivat nostaa suomalaisen villan arvostusta ja tehdä suomalaista villaa enemmän tunnetuksi.
Rupesin miettimään suomalaisen villan kohtaloa. Mihin se oikein katosi? Suomalaista lampaanvillaa on kuitenkin käytetty ja sitä on arvostettu menneinä vuosikymmeninä, mutta onko se jäänyt halvempien ulkomaisten villojen jalkoihin?
Lampaan historiasta tiedetään, että ihminen on kesyttänyt lampaan kotieläimekseen noin vuonna 8000 eaa Aasiassa ja Lähi-Idässä. Vuosisatojen saatossa lammasta on jalostettu ja risteytetty ja saatu näin syntymään useita rotuja villa-, turkis- ja lihatuotantoon. Lampaiden kasvupaikka, ilmasto ja hoito vaikuttavat villan laatuun. Villakuidun pituus riippuu rotuominaisuuksien lisäksi keritsemisvälistä, joka voi vaihdella puolesta vuodesta vuoteen.
Lähde: https://helsinginvillasukkatehdas.fi/tietoavillasta/
Suomalaiset ovat kovia kuluttamaan villalankaa ja suurin osa siitä on ulkomaista. Kuluttajana sitä ostaa kaupasta villalankaa neulomiseen, mutta ei välttämättä tule ajatelleeksi langassa käytetyn villan alkuperää. Sitä automaattisesti olettaa villan olevan kotimaista alkuperää, kun langan vyötteessä on tunnetun kotimaisen yrityksen merkki.
Asiaa selvitettyäni löytyi joitakin syitä, miksi suomalaista villaa käytetään niin vähän nykyään. Ulkomainen villa on edullisempaa käyttää kuin kotimainen villa. Kotimaista villaa on myös heikosti saatavilla. Raakavillasta maksettava korvaus tuottajille on niin pieni, että sillä ei kateta keritsemisen kustannuksia. Raakavillan lajittelu ja puhdistaminen vie oman aikansa, jos villa on likaista, roskaista tai on huopunut. Myös kuljetuskustannukset villaa ostavaan kehräämöön voivat tulla todella kalliiksi villan määrästä riippumatta. Siksi noin puolet suomalaisesta villasta päätyy hävitettäväksi ja sekös lampureita harmittaa. Tähän halutaan muutosta ja sitä on jo vähän näkyvillä.
Suomalainen design-yritys Myssyfarmi Pöytyältä on palkannut paikallisia eläkeläisrouvia eli Myssymummoja neulomaan käsin myssynsä. Lankana niissä käytetään suomenlampaan tuottamasta luomuvillasta tehtyä villalankaa. Tänään Myssyfarmin myssyjä myydään kuudessatoista maassa aina Japania myöten. Suomalaista villaa on siis päätynyt maailmalle myssyissä käytetyn villalangan muodossa. Myssyfarmi tekee myös yhteistyötä suomalaisen Pirtin Kehräämön kanssa, jotta he saisivat hyvälaatuista villalankaa myssyihinsä.
Toivoa siis on kotimaisella villalla ja villalangalla. Pitkä työsarka näyttää kuitenkin vielä olevan edessä, että kotimaista villalankaa näkyisi enemmän kauppojen hyllyillä ulkomaisen villalangan rinnalla.
Teksti ja kuvat: Hannele Ågren
