Michael Jackson: On the Wall -näyttely esittää mielipiteitä jakavan supertähden lukuisten taiteilijoiden näkökulmasta. Maailmalla kiertänyt taidenäyttely on esillä Espoon modernin taiteen museossa vielä muutaman päivän ajan. 

Astun sisään Espoon modernin taiteen museoon EMMA:an. Korkeassa vaaleasävyisessä aulassa on tyylikkäästi pukeutuneita ihmisiä ja mietin, olenko itse alipukeutunut. Päätän kuitenkin, että mustat farkut ja flanellipaita ovat sopivan rento, mutta asiallinen yhdistelmä tällaiseen tilaisuuteen. Jätän takkini tallelokeroon ja suuntaan toiseen kerrokseen kamerani kanssa. 

Toisessa kerroksessa istuva työntekijä kertoo minulle, että opastettu kierros alkaa vajaan tunnin päästä. Menen etukäteen tutustumaan näyttelyyn ja valokuvaamaan teoksia. Näyttelyssä on muitakin ihmisiä, mutta tungoksesta ei ole tietoa. Kävelen kirkkaasti valaistua käytävää pitkin kohti näyttelytilaa ja huomaan seinään kiinnitetyn kyltin, jossa EMMA ottaa kantaa viimeaikaiseen kohuun Jacksoniin liittyen.

Näyttelyssä ei ole ruuhkaa (KUVA:Nikolas Riippi)

Viestissä kerrotaan, että museo tuomitsee kaikenlaisen hyväksikäytön, ja että näyttely on luotu jo ennen kuin Michael Jacksonin seksuaalirikoksia käsittelevä Leaving Neverland -dokumentti oli julkaistu.

Ihmisten mielipiteet Michael Jacksonista ovat jakautuneet. Osa pitää Jacksonia väärin ymmärrettynä nerona ja median uhrina, kun taas osalle mies näyttäytyy törkeästi mainettaan ja varallisuuttaan hyväksikäyttäneenä seksuaalirikollisena. Nähtyäni nelituntisen Leaving Neverland -dokumentin kuulun itse jälkimmäiseen ihmisryhmään. Dokumentissa kaksi miestä kertovat lapsuudestaan ja kokemuksistaan Jacksonin tekojen uhreina sekä niiden vaikutuksesta heidän aikuiselämäänsä. 

”Näyttely ei ole biografinen tai ihaileva, vaan se käsittelee Michael Jacksonin vaikutusta nykytaiteeseen ja kulttuuriimme ja toimii erinomaisena alustana tärkeälle keskustelulle”, viestin lopussa kerrotaan.

Museon kädet puhdistaneen tekstin luettuani siirryn katselemaan teoksia. Näyttely on jaettu seitsemään osaan, jotka kaikki käsittelevät pop-ikonia eri näkökulmista. Teemoihin kuuluvat kulttuurinen merkitys, aikakapseli, afrikkalais-amerikkalainen identiteetti, faniuden monet puolet, naamion takana, popin kuningas ja liikkeessä.

Haahuilen tutustumiskierroksellani tilasta toiseen ja yritän räpsiä mahdollisimman monta kuvaa. Näyttelyssä on kuitenkin lähes viidenkymmenen taiteilijan teoksia, joten aika käy nopeasti vähiin. Pian museon saleissa kaikuu kuulutus kohta alkavasta opastuskierroksesta. Nappaan vielä pari kuvaa ja suuntaan kohti kokoontumispaikkaa. 

Näyttelystä löytyy muun muassa Andy Warholin teoksia (KUVA:Nikolas Riippi)

Olen ensimmäisenä kierroksen lähtöpisteellä. Seison kultaisen seinälle kirjoitetun Michael Jackson On the Wall -tekstin vieressä. Pikkuhiljaa paikalle alkaa löntystellä myös muita opastuksesta kiinnostuneita. Kellon lyödessä tasan harmaaseen virka-asuun sonnustautunut opas kävelee reippaasti paikalle ja tervehtii kaikkia iloisesti. Hänellä on mukanaan pyörillä kuljetettava kaiutin siltä varalta, että ryhmäkoko kasvaa suureksi ja kävijöillä on vaikeuksia kuulla hänen ääntään.

Ensimmäisenä ryhmämme suuntaa oppaan perässä pimeään huoneeseen, jossa pyörii video Jacksonin live-esiintymisestä Romanian pääkaupungissa Bukarestissa vuonna 1992. Videolla Michael Jackson pomppaa lavalle pyrotekniikan saattelemana ja jää paikoilleen seisomaan yleisön mylviessä. Jackson on liikahtamatta lähes minuutin ajan. Kommunismi Romaniassa oli romahtanut vain muutamaa vuotta ennen spektaakkelimaista esiintymistä. Video näyttää kuinka Jackson oli lähes jumalan kaltainen hahmo faneilleen ympäri maailman.

Seuraavana suuntaamme kohti kolmea suurta valokuvateosta, jotka kuuluvat teemaan kulttuurinen merkitys. Näissä tauluissa Michael Jackson näyttäytyy kristillisten hahmojen rinnalla. David LaChapellen tekemässä kuvasarjassa Amerikan Jeesus Jackson esitetään niin ikään jumalaisena hahmona.

David LaChapellen kuvasarja Amerikan Jeesus (KUVA:Nikolas Riippi)

Teoksia katsellessani alan muistaa, kuinka lapsena tykkäsin Jacksonin musiikista. Olin jo unohtanut melkein kaiken artistista, mutta hänen asunsa ja asentonsa maalauksissa ja muissa teoksissa tuntuvat tutuilta. Niiden näkeminen vie minut muistoissa vuosien taa. Jackson on mielestäni yhä poikkeuksellisen taitava muusikko, mutta hänen tekonsa ovat luoneet synkän varjon koko brändin ylle.

Tässä vaiheessa alan myös kiinnittämään huomiota muiden vierailijoiden ilmeisiin ja kehonkieleen. Uskon, että jokaisella on vahva mielipide Jacksonista suuntaan tai toiseen. On kuitenkin vaikea arvioida, ketkä heistä katsovat teoksissa olevaa miestä ylöspäin ja ketkä alas.

Opas huikkaa joukon peräänsä ja jatkaa kierrosta tarmokkaasti. Tarvon sinnikkäästi ripeäaskeleisen oppaan kintereillä seuraavalle pisteelle. Loput laahustavat verkkaisesti parikymmentä metriä jäljessä. Tunnen olevani kouluretkelle lähteneen luokan hikipinko. 

Pysähdymme Jacksonin fanittamiseen keskittyvien teosten luokse. Nostoksi tästä teemasta opas on valinnut Dawn Mellorin teininä tekemät piirustukset, jotka on ripustettu tapettiseinälle.

”Näyttivätkö teidän huoneenne joskus tältä?”, opas heittää ilmoille retorisen kysymyksen.

Muistelen lapsuuttani ja omaa huonettani, joka oli vuorattu omatekoisilla bändijulisteilla. Muisto on miellyttävä ja lämmin, vaikka julisteissa ei ollutkaan Jackson. Tarkemmin ajateltuna ehkä juuri siksi.

Piirrustukset ovat taiteilija David Mellorin teininä tekemiä (KUVA:Nikolas Riipp)

Kierros lähestyy loppuaan, mutta suuntaamme vielä popin kuningas -teemaa käsittelevien taulujen luo. Yksi niistä on näyttävissä kehyksissä oleva maalaus, joka on painettu Dangerous-albumin levynkanteen. Jackson tilasi sen henkilökohtaisesti taiteilija Mark Rydenilta. 

Maalaus toimii Dangerous-albumin kansikuvana (KUVA:Nikolas Riippi)

Katseeni kiinnittyy viereiseen yli kolme metriä korkeaan ja lähes yhtä leveään Jacksonin muotokuvaan, jossa tähti on hevosen selässä. Tämä taulu on Jacksonin itsensä tilaama. Se valmistui kuitenkin vasta miehen kuoleman jälkeen.

Opas kertoo mielenkiintoisia huomioita taideteoksesta. Niistä yksi on maalauksen hevosen epämuodostunut turpa, mikä saattaa olla vihjaus Jacksonin omien kasvojen kirurgisiin korjauksiin. Taulun reunassa on myös unikkoja, jotka kenties viittaavat tähden sangen dramaattiseen, opioidien aiheuttamaan kuolemaan.

Maalaus on Jacksonin henkilökohtaisesti tilaama, mutta se valmistui vasta miehen kuoleman jälkeen (KUVA:Nikolas Riippi)

Kierros päättyy, ja on aika kiittää opasta. Minulla on vielä vartti jäljellä, ja ehdin ottaa pari kuvaa kiinnostavimmista teoksista ennen kuin museo sulkee ovensa. 

Pysähdyn ennen lähtöä katselemaan näyttelyn hienointa teosta. Se on Appau Boakye-Yiadomin veistos nimeltä P.Y.T (Pretty young thing). Siinä Michael Jacksonin kengät on sidottu ilmapalloihin, jotka saavat ne pysymään samassa asennossa kuin Jacksonin tunnetussa freeze-tanssiliikkeessä.

Appau Boakye-Yiadomin teos on nimetty Jacksonin kappaleen Pretty little thing mukaan (KUVA:Nikolas Riippi)

Paikalleen jämähtäneet tossut luovat hiljentyneeseen näyttelytilaan aavemaisen tunnelman. Michael Jackson teki elämänsä aikana paljon hyvää ihmisoikeuksien ja vähäosaisten puolesta, mutta syyllistyi myös anteeksiantamattomiin rikoksiin. Hän oli miljoonien vihaama, mutta miljardien rakastama. Ehkä pop-ikonin vaikea ja lyhyt lapsuus oli syy hänen myöhäisempiin tekoihinsa. Se ei oikeuta niitä, mutta tarjoaa hataran selityksen.

Jackson eli lähes koko elämänsä kameroiden edessä (KUVA:Nikolas Riippi)

Miehen kuolemasta on jo yli kymmenen vuotta. Häntä ei ikinä saatettu kunnolla vastuuseen rikoksistaan. Eikä vielä tänäkään päivänä kukaan voi antaa vedenpitäviä todisteita laulajaa vastaan. Kävellessäni pois itsestään seisovien kenkien luota mietin, että ehkä Jackson oli liian suuri kaatuakseen.