Pohjois-Savon Varkaudesta kotoisin olevalla Jessi Tornilla on sana hallussa.
“Savolainen kun olen, niin en pidä turpaani kiinni. Työpaikalla saan asioita aikaan, kun otan asioita puheeksi”, Jessi naurahtaa.
Jessin työpaikalla pitääkin olla skarppina, sillä hän työskentelee vuoroesimiehenä trampoliinipuisto Rushissa.
Tuore liikuntaneuvoja Helsingissä
Valmistuttuaan liikuntaneuvojaksi Tanhuvaaran urheiluopistosta vuonna 2017 Jessi Torni otti suunnakseen Helsingin. Etsittyään töitä hän päätyi työskentelemään trampoliinipuisto Rushiin kesällä 2017.
“Pääsin Rushiin töihin ja aloitin puistossa vetämällä ryhmäliikuntaa. Siitä siirryin jokapaikanhöyläksi, joka teki vähän kaikkea. Toimin myös puiston some-vastaavana ja mut voi löytää esim. Rushin Instagramista”.
Jessin mukaan parasta hänen työssään on työporukka.
“Kun olin muuttanut Helsinkiin, niin työporukasta tuli todella läheinen. Työssä viihtymiseen liittyy hyvin vahvasti se, missä porukassa työskentelee. Minulle työkaverit ovat todella tärkeitä. Se myös auttaa, että meillä on todella mukava esimies. Minua ei vituta mennä töihin. Päinvastoin mä menen vapaalle töihin.”
Vuoroesimies Torni
Oltuaan Rushissa töissä ryhmäliikunnan vetäjänä ja hoidettuaan työnsä hyvin Torni ylennettiin vuoroesimieheksi.
“Unelmoin vuoroesimiehen virasta, kun menin Rushiin töihin ja olin todella innoissani, kun mut ylennettiin. Sen lisäksi, että saa vastuuta niin palkkakin nousi”, Jessi kertoo.
Vuoroesimehenä Jessi on vastuussa koko trampoliinipuiston toiminnasta. Tämä ei ole aina ollut helppoa, sillä vuoroesimehellä on suuri vastuu.
“Trampoliinipuistossa vaarana on se, että asiakkaat loukkaantuvat. Sitä ei kukaan halua. On ollut kertoja, kun on tapahtunut tapaturma ja siinä täytyy olla valmis antamaan ensiapua”, Torni summaa.
Jessin mukaan vaikeinta hänen työssään tapaturmien lisäksi ovat vaikeat asiakkaat. Torni kertoo, että asiakkaat eivät aina tajua, että puiston työntekijät yrittävät vain tehdä työtään.
“Olen joskus kokenut uhkaavia tilanteita, mutta niistä ollaan selvitty, kun on pysytty itse rauhallisena. Mielestäni vaikeaksi työskentelemisen tekee myös puiston kova melu. Melu on melkoinen, kun puistossa on parhaimmillaan 140 ihmistä ja musiikki soi taustalla.”
Jessi kertoo myös siitä, kuinka korona vaikutti hänen ja työkavereidensa työskentelyyn.
“Puisto suljettiin kolmesti koronan aikana ja joka kerralla meidät lomautettiin. Se epävarmuus oli hirveää. Siinä ajatteli, miten meidän esimies pärjää. Työkavereiden hyvinvointi mietitytti myös todella paljon.”
Jessi Torni tekee työtä, josta hän tykkää
Kysyttäessä Jessiltä millaiselle ihmiselle hänen työnsä sopii ja ei sovi, vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä.
“Tässä työssä pitää olla sosiaalinen. Asiakaspalvelu on tärkeä osa tätä työtä ja sun pitää tulla toimeen ihmisten kanssa. Meillä hoidetaan hommat Rushilla ilon kautta. Liikunnan iloa pitää myös löytyä. Huonolla asenteella ja epäsosiaalisuudella ei pitkälle pötkitä.”
Jessi jakoi myös mieleenpainuvimman työkokemuksensa.
“Rushissa on sellainen Stunt Jump, joka on viiden metrin vapaapudotus. Meillä oli asiakkaana kaksi ulkomaalaista naista, jotka eivät millään uskaltaneet hypätä siitä. Mä tsemppasin heitä ja aloin taputtamaan, tsempatakseni heitä lisää. Sitten koko puisto alkoi taputtamaan näille naisille ja he uskalsi hypätä sieltä ylhäältä. Sen jälkeen he tulivat mun luo ja ottivat mun kanssa selfien. Mä varmaan komeilen jossain ulkomaalaisessa valokuva-albumissa”, Jessi naurahtaa.
