Moni julkisuuden henkilö on saanut osansa meemeistä. Kuva: HYPERREAALIYAH.

Moni meistä on tietoisesti tai tietämättään törmännyt internetissä erilaisiin meemeihin.

Meemillä tarkoitetaan yleensä internet-ilmiötä, joka on kuvan ja tekstin yhdistelmä. Ne leviävät verkossa ihmiseltä toiselle ja voivat saavuttaa nopeasti suuren suosion. Meemit lisäävät yhteisöllisyyttä, kukapa ei samaistuisi sen hetkistä tunnetilaa vastaavaan meemiin.

Tätä aihetta tutkailee MEMExhibition-näyttely, joka järjestetään Etu-Töölössä, Oksasenkadun taidegalleriassa.

Näyttely on kokemuksellinen ja osallistava. Kun astuu gallerian sisään, alkaa ohjattu kokemus, jota vetää taiteilija ja tutkija Jenna Jauhiainen.

“Meemeissä kiinnostavinta on se, että niiden jakamiseen ja tekemiseen on matala kynnys. Suosionsa tähden meemien kenttä eli se mitä kaikkea ne ovat, varioituu todella paljon,” meemejä itsekin tutkinut Jauhiainen kertoo.

Näyttelyssä käydään läpi lyhyt, pohjustava keskustelu, jossa Jauhiainen kysyy kävijän omista ajatuksista ja kokemuksista meemeihin liittyen. Itse kerroin pystyväni samaistumaan meemiin piirretystä koirasta, joka istuu asunnossa pöydän ääressä ja toteaa puhekuplassaan “this is fine”. Samalla koirahahmon ympärillä roihuaa valtoimenaan tulipalo.

Jauhiainen kertoo myös meemien vahingollisuudesta julkisuuden henkilöille.

“Esimerkiksi amerikkalainen näyttelijä Nicolas Cage on ilmaissut turhautumisensa hänestä tehtyihin meemeihin. Cagen mielestä hänen uudet elokuvansa eivät saa ehkä tarpeeksi kunniaa osakseen, koska yksittäisiä kohtauksia otetaan pois kontekstistaan meemeihin.”

Seuraavaksi kävijät ohjataan taskulampun kanssa maan alla sijaitsevaan galleriatilaan tutustumaan meemiaiheesta rakennettuun installaatioon. Yleisö pääsee tilassa ohjaamaan noin 4 000 meemin otannasta koostuvaa Meeminstrumenttia. Tätä meemeistä koostuvaa, televisioruudun kautta seurattavaa installaatiota voi hidastaa tai nopeuttaa makunsa mukaan eräänlaisella kaukosäätimellä.

Meemin käsitettä käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 julkaistussa teoksessaan ”Geenin itsekkyys”. Kuva: HYPERREAALIYAH.

Huone on muutamaa valonlähdettä lukuunottamatta pimeä. Kaikki huoneessa tuo mieleen trollaajan luolan, tai sellaiseksi itse kuvittelisin provokatiivisia meemejä suunnittelevan ihmisen huoneen olevan. Kuvaesityksen taustalla soiva musiikki luo aiheeseen ja tilaan sopivan tunnelman, melkein kuin epämukavaa oloa lietsoen.

Meemien sisällöstä tulisi keskustella enemmän

On tarpeellista tunnistaa, että kaikki meemit eivät ole vain hauskoja. Osassa esiintyy haitalliseksi luokiteltavia näkökulmia, joilla yritetään manipuloida yleisöä.

En koe loukkaantuvani kovin herkästi verkossa näkemästäni epämiellyttävästä sisällöstä, mutta on helppo kuvitella näyttelyn sisällön saattavan olla joillekin epämiellyttävää, ellei jopa ahdistavaak. Televisioruudulla kun ei vilahtele pelkästään hauskoja, vaan myös rasistisiksi, seksistisiksi ja pornografisiksi luokiteltuja meemejä. Myös tämän takia on helppo ymmärtää, miksi kellarin installaatio ei sovellu alle 18-vuotiaille. Kuitenkin näyttelyn keskustelevaan osuuteen voivat osallistua kaikenikäiset.

Kellarissa saa olla niin kauan kuin haluaa. Tarkoitus kuitenkin on, että kerran takaisin maantasolle noustuaan kävijä ei enää galleriatilaan palaa. Itsekin galleriasta noustuani olin kuin päähän lyöty, ja Jauhiainen sanoo nähneensä usealla muullakin kävijällä vastaavanlaisen reaktion.

Näyttelyä fasilitoi taiteilija Jenna Jauhiainen, joka osallistaa kävijöitä keskusteluin. Kuva: Heidi Grönlund.

Näyttelyn jälkeen kävijät käyvät läpi itsessään heränneitä tuntemuksia Jauhiaisen kanssa. Osallistava keskustelu meemejä tutkineen Jauhiaisen kanssa tarjoaa uusia faktoja ja näkökulmia.

Jauhiainen toivookin näyttelyn herättämien tunteiden ja ajatusten seuraavan myös gallerian ulkopuolelle.

“Monikaan ei varmasti tule jutelleeksi meemien merkityksestä esimerkiksi ystäviensä kanssa, mutta tämä näyttely toivottavasti saa ihmiset jakamaan ajatuksiaan.”

Näyttely on avoinna sunnuntaihin 24.11. asti keskiviikosta sunnuntaihin kello 12-18.