Vapaasta Taidekoulusta keväällä 2015 valmistunut taidemaalari Suvi-Elina Vihersalo sanoo olevansa taiteilija, ”kun en muuta voi”. Hänellä on tällä hetkellä työhuone Helsingin Kruununhaassa. Taiteilijan ura ei ole ollut hänelle valinta, vaan tietynlainen välttämättömyys. Hän kertoo tehneensä erilaisia ammatteja esimerkiksi asiakaspalvelualalla, muttei koskaan oikein kokenut niitä omakseen, koska niistä puuttui henkistä sisältöä.

– Kaipaan henkistä sisältöä elämääni, ja sitä juuri taide antaa. Henkisyys liittyy olemisen tapaan: siihen, miten olla ja kokea tätä maailmaa kokonaisvaltaisemmin, siinä on koko ihmisyys läsnä.

Vapaasta taidekoulusta vuonna 2015 valmistunut Suvi-Elina Vihersalo työhuoneellaan Helsingin Kruununhaassa.

Vihersalo sanoo henkisyyden olevan hänen elämässään merkittävässä roolissa etenkin buddhalaisuuden harjoittamisen kautta. Buddhalaisuus tarkoittaa hänelle eettisten ohjeiden noudattamista, jotka tuovat onnellisuutta. Hän pyrkii esimerkiksi elämään vahingoittamatta eläviä olentoja ja puhumaan ystävällisesti. Tavoite on luoda kirkas tarkkaavainen mielentila, jossa ollaan tyyniä ja tyytyväisiä.

Meditaatio, taide ja elämä nivoutuvat yhteen

Buddhalaisuuden harjoittaminen liittyy Vihersalolla myös suoraan taiteiden tekemiseen:

– Taide on meditatiivisessa tilassa tehtyä. Taiteen tekeminen ja meditaatio ovat yhtä, vaikka ne ovatkin eri toimintoja. Meditaatio on läsnä oleva tila, jossa taide synnytetään. Jos minulla on huono päivä, niin en tule lainkaan työhuoneelle, koska se huono tunne siirtyy suoraan taiteeseen. Tiedän kyllä, että maailmassa on paljon kärsimystä, ja että siitä lähtökohdasta tehdään myös paljon taidetta, mutta minä en halua tehdä niin. Haluan tuoda esiin ilon ja toiveikkuuden. Se on sitä, mitä haluan jakaa.

Taide ja elämä ovat Vihersalolle yhtä ja samaa jatkumoa. Taiteellaan hän haluaa tuoda esiin ilon ja toiveikkuuden.

Vihersalon mielestä parasta jälkeä myös syntyy silloin, kun maalaa rauhasta ja läsnäolosta käsin. Juuri tällaisen mielentilan omaksumista meditaatio edesauttaa.

– Haluan vain olla olemassa mahdollisimman aidosti. Ja se tapani olla olemassa voi sitten antaa jollekin jotakin.

Vihersalo myös katsoo, että taide ja oma elämä ovat samaa jatkumoa:

– Taide ja minä olemme yhtä ja samaa. Näin on kaikilla ihmisillä, koska ihminen on sitä, mitä hän tekee. Esimerkiksi olen näissä tauluissani 120 prosenttisesti läsnä – se ylimääräinen 20 prosenttia on sitä, mikä ei näy, mutta minkä kyllä tuntee.

Naisen vulva maailman synnyttäjänä

Vihersalo esittelee maalaustaan ”Maailman synnyttäjä”, joka kuvaa naisen vulvaa. Hänen mukaansa etenkin miehet ovat mystifioineet vulvan, koska heillä ei sitä ole.

– Vulva on kaiken lähtökohta, jota ilman meitä ketään ei olisi olemassa. Maalauksessani olen halunnut tutkia sitä mysteeriä, mikä meissä naisissa on synnyttäjinä, maailmanluojina. Se eroottisuus on kiinnostavaa, minkä ihmiset voivat nähdä siinä. Samahan se on kaikessa taiteessa: on ihan sama, mitä siellä kankaalla on, ihmiset joka tapauksessa projisoivat sinne aina omia juttujaan. Vulva on kiistanalainen aihe, joka liitetään usein pornoon, mutta tässä maalauksessa sitä ei ole ollenkaan. Siksi vulva oli niin kiinnostava aihe maalata, tutkia sitä, mikä vulva maalattuna on.

Vihersalon maalaus ”Maailman synnyttäjä”. Teoksessa kuvataan naisen vulvaa, elämää synnyttävää mysteeriä.

Alitajuinen on tutustumisen arvoinen

Yksityiskohta Vihersalon maalauksesta ”Tasapaino”. Teos kuvaa maailman syntyä ja sen varjoa.

Vihersalo esittelee myös toista maalaustaan ”Tasapaino”. Siinä on kuvattuna luojamuna, jonkinlaisen maailman synty sinisen ja valkoisen värin kautta. Valkeus edustaa tässä Vihersalolle puhtautta ja sininen tietoisuuden kirkkautta. Yhdessä niistä syntyy hänen mukaansa raikas ja tasapainoinen yhdistelmä. Kuvassa värit jättävät myös varjon, jolla on symbolinen merkitys.

– Kaikilla meillä on varjomme. Jungilaisittain se tarkoittaa sitä osaa meistä, joka on piilossa sisällä. Jos ihminen ei ole kohdannut varjoaan, hän jää sen uhriksi. Meditaatio ja taide ovat väyliä tulla tietoisemmaksi varjosta. Tämä on tärkeää, koska ihminen luo itse elämänsä, jota alitajunta pitkälti määrittää – siksi alitajuiseen kannattaa tutustua. Seesteisyys on tärkeää, koska siinä tilassa voi nostaa alitajuista pinnalle.

Vihersalon mukaan elämässä pitää olla kuin kala vedessä. Se tarkoittaa hänelle sitä, että on yhtä kaikkeuden kanssa – ei kiellä mitään eikä peitä mitään, vaan on vain olemassa sellaisena kuin on. Silloin kaikella on tarkoituksensa.

Teksti ja kuvat: Mikko Sillfors