Jo vuosia trendikkäänä pidetyn laihdutuskulttuurin kolikon kääntöpuoli alkaa hiljalleen näyttäytyä. Siitä huolimatta joka vuodenvaihde ihmiset juoksevat saleille karistamaan joulukilot – ja media rakastaa sitä.
Tammikuun otsikot: ”Näin rasva palaa”, ”pudota koronakilot” ja ”20 tehokasta laihdutusvinkkiä.” Vuodenvaihde on tunnetusti otollisin aika inspiraatiopornolle, kun ihmiset kerääntyvät peiliensä eteen ottamaan ennen-kuvia verratakseen niitä myöhemmin ”uuteen minäänsä”. Kansa syö toimittajan kädestä myrkyllisen laihdutuskulttuurin salat ja rinnastaa itseään yhteiskunnan asettamaan vääristyneeseen kehonkuvaan.
”Syömishäiriön käyttäytymismallit vastaavat täysin sitä, miten terveydestä ja hyvinvoinnista puhutaan: on itsekuria, syömisen rajoittamista ja itsensä piiskaamista liikuntasuorituksiin”, kertoo Syömishäiriöliitto ry:n asiantuntija Katri Mikkilä.
”Toisin sanoen syömishäiriöön sairastunut toteuttaa samoja asioita, joiden mielletään olevan terveellisiä.”
Laihdutuskuurin terveellisyyden raja on veteen piirretty viiva. Vääristynyt minäkuva, huono itsetunto ja katumus herkuttelusta naamioidaan laihdutuskuureilla ja itsensä rajoittamisella, vaikka taustalla piilisi syömishäiriö. Ihmisten valtavasta oireilusta huolimatta syömishäiriöt ovat osittain vielä tabuja.
”Meiltä jää tavoittamatta monta ihmistä, jotka kuuluvat kohderyhmään, mutta heitä pelästyttää syömishäiriö-sana”, Mikkilä toteaa.
Vaikka kukaan ei yksin viestinnän takia sairastuisi syömishäiriöön, ei se silti ole harmitonta. Syömishäiriöön sairastuminen on aina monen tekijän summa, mutta kirsikkana kakun päällä on usein yhteiskunnan painostus itsensä muokkaamisesta – sukupuolesta riippumatta. Vielä tänäkin päivänä moni mieltää syömishäiriöt ”naisten vaivoiksi”, vaikka todellisuudessa sukupuoli ei suojaa ketään. Miehet kärsivät hiljaa, eivätkä saa yhtä helposti apua kuin naiset.
Laihdutusbuumi tavoittaa yhä nuorempaa yleisöä
Syömishäiriöliiton mukaan vuosien saatossa nuorten ja lasten syömishäiriöiden määrä on vain lisääntynyt. Yhä nuoremmat lapset ovat olleet yhteydessä liiton puhelinneuvontaan.
Kohtalokas laihdutusilmiö näkyy myös alakouluikäisten käyttämissä sosiaalisen median kanavissa, kuten Tik Tokissa sekä Instagramissa. Sovellusten kautta lapset jakavat omia laihdutusvideoitaan ja terveysvinkkejä. Some-alustat ovat täynnä vaikuttajia, jotka mainostavat erilaisia dieettejä ja laihdutusvinkkejä, joista lapset ottavat mallia.
”Oon 160cm ja painan v*tusti (50,4 kg). Aattelin rupee laihduttaa”, –08 syntynyt tyttöoletettu Tik Tokissa.
Katri Mikkilä on jo kymmenkunta vuotta seurannut ravitsemus- ja liikuntatrendejä syömishäiriön näkökulmasta. Hän on vahvasti sitä mieltä, että yhteiskunnassamme on tapahduttava muutos.
”Miksi vain syömishäiriöön sairastuneella on oikeus kuunnella kehoaan ja sen viestejä? Miksemme voisi puhua kaikille terveydestä ja omasta kehosta yhtä lempeästi ja arvostavasti kuin syömishäiriöpotilaille?”, Mikkilä kyseenalaistaa.
Miten hakea apua?
Apua syömishäiriöön voi hakea perusterveydenhuollon kautta. Apua, vertaistukea ja neuvoja saa myös Syömishäiriöliiton tukipuhelimesta sekä SYLI-chatista. Jos asiasta on vaikea puhua, avun hakeminen on helppo aloittaa liiton tukipuhelimeen soittamalla.
Syömishäiriötä sairastaville ja läheisille tarkoitettu tukipuhelin päivystää 02 251 9207 maanantaisin klo 9.00–15.00.
