Helsingin käräjäoikeus ilmoitti joulukuussa 2020, että Malmilla toimivan lentokenttäyhdistyksen on vapautettava vuokraamansa tilat takaisin Helsingin kaupungille. Ilmailijoiden hakiessa viimeisiäkin lentokoneita pois kentältä päättyi yksi Suomen näkyvimmistä maankäyttöön liittyvistä väittelyistä.
Maanantaina 15. maaliskuuta Malmin lentokentän liput on laskettu puolitankoon. Viimeiset koneet nousivat kentältä ilmaan edellisenä iltana. Nyt kenttä on lentokieltoaluetta ja kiitotiehen asennetaan rastin muotoisia merkkejä laskeutumisen kieltämiseksi.
Helsingin Malmin lentokenttä vihittiin käyttöön vuonna 1938, ja on toiminut merkittävänä lentoliikenteen keskuksena siitä asti. Se oli Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen vilkkain lentokenttä aina kentän sulkemiseen asti. Jos katsoo lentojen määrää esimerkiksi korona-aikana, Malmin lentokentällä oli paljon enemmän toimintaa kuin Helsinki-Vantaalla. Voi siis sanoa, että kenttä oli pääkaupunkiseudun harrasteilmailun selkäranka. Malmin kentän taustalla toimi organisaatio jonka ansiosta kenttää huollettiin kesät talvet. Toisin kuin valvomattomilla kentillä yleensä, Malmin lentokentällä toimi myös vapaaehtoinen lentokenttäpäivystäjä, joka osaltaan valvoo, että kentällä voidaan operoida turvallisesti. Päivystäjä oli tärkeä apu aloitteleville ja jo kokeneillekin ilmailun harrastajille.
Kentän toiminta ei rajoittunut vain harrasteilmailuun, vaan se toimi myös lukuisten eri yritysten tukikohtana, ja oli Suomen ylivoimaisesti suurin lentäjien koulutuskeskus. Monet kentän toimijoista ovat joutuneet lopettamaan toimintansa kokonaan tai siirtymään toisiin tiloihin. Lentokenttäyhdistys häädettiin, eikä se saa enää toimia kentällä missään muodossa.
Kaksi vuotta liikennelentäjäkoulussa opiskellut Alex Kontio, 25, lensi ensimmäiset lentonsa Malmin lentokentältä. Espoossa asuvan Kontion mielestä Malmin lentokenttä oli tärkeä paikka harrastelijoiden keskuudessa sen hyvän sijainnin vuoksi.
“Lentokertoja kertyi viikossa useita, varsinkin kesäaikaan, koska kentälle oli helppo tulla vaikka työpäivän jälkeen”, Kontio kertoo.
Eduskunta päätti vuonna 2014, että mikäli Malmin lentokenttä lakkautetaan, korvaava kenttä tulee osoittaa. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Malmin lentokentän lakkauttamisen jälkeen Suomeen ei enää jää toista niin kutsuttua yleisilmailukenttää, joka olisi yhtä lähellä pääkaupungin keskustaa. Tällä hetkellä pääkaupunkia lähimmät harrastekentät ovat Nummela, Hyvinkää ja Pyhtää. Nämä kentät eivät riitä myöskään kapasiteetiltaan korvaamaan Malmia, eikä niissä ole riittäviä säilytystiloja. Malmilla on edelleen koneita jotka eivät ole mahtuneet säilytykseen järkevän etäisyyden päähän. Alex Kontio uskoo pidempien ajomatkojen vähentävän sekä omiensa, että muiden pääkaupunkiseudulla asuvien ilmailua harrastavien lentokertoja. Ilmailu on kuitenkin hänen mukaansa loppuelämän harrastus eikä Kontio usko tosiharrastajien myyvän koneitaan Malmin lentokentän lakkauttamisen takia.
Suomalaista ilmailuhistoriaa
Malmin lentokentältä operoi myös vuonna 1942 rakennettu DC-3 lentokone, jonka useampi tuntee nimellä “Vanha rouva” tai “Hotelli” joka tulee koneen rekisteritunnuksen viimeisestä kirjaimesta H. Yksi konetta operoivista lentäjistä on Miikka Rautakoura, 51. Rautakoura työskentelee lentokapteenina Finnairilla, ja on haastatteluhetkellä Singaporessa työmatkalla. Vaikka takana on pitkä yölento, jaksaa Rautakoura silti kertoa ajatuksistaan liittyen Malmin kentän lakkauttamiseen ja vapaaehtoistoimintaan DC-3:n ympärillä.
Rautakoura on operoinut DC-3:sta pian viiden vuoden ajan. Koneen operointi perustuu jäsentoimintaan ja jäsenmaksuihin, ja kaikki mekaanikoista lentäjiin ja matkustamohenkilökuntaan toimivat puhtaasta halusta olla osana yhä lentävää ilmailuhistoriaa. Malmin lentokenttä on ollut Vanhan rouvan operoinnille elintärkeä paikka. Se toimi erinomaisena mahdollisuutena pääkaupunkiseudun asukkaille päästä koneen kyytiin ja nähdä Helsinki aivan uudella tavalla. Vuosia jatkunut väittely Malmin lentokentän maankäytöstä toi lisää näkyvyyttä Vanhalle rouvalle, ja yhdistyksen jäsenien määrä kasvoi. Kaikki koneen kiinteät kulut katetaan nyt jäsenmaksuista. Kone operoi Malmilla toukokuusta syyskuuhun, ja on ollut talvikaudet säilössä Vaasassa. Rautakouraa harmitti selkeästi kysyttäessä minne DC-3 tullaan sijoittamaan jatkossa.
“Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, minne DC-3 sijoitetaan. Neuvottelut Helsinki-Vantaan kanssa ovat vielä kesken ja ne ovat osoittautuneet vaikeiksi, koska hinta alkaa nousta laskeutumismaksujen myötä. Tämä tarkoittaa hinnannousua myös jäsenmaksujen osalta”, Rautakoura kertoo.
Helsinki-Vantaalla kulku koneen luo tulisi myös olemaan paljon haasteellisempaa kuin Malmilla, ja kulkulupien järjestyminen on epävarmaa. Koronan aiheuttamana hiljaisena aikana Helsinki-Vantaa saattaisi toimia jatkosijoituspaikkana, mutta kun liikenne siellä jälleen lisääntyy, kävisi DC-3:n operointi hankalammaksi.
“Koneen operointi täytyy turvata jatkossa ja sen jatkosijoituspaikan tulee löytyä jostain läheltä. Kone on tärkeä osa suomalaista ilmailuhistoriaa ja sen menettäminen olisi suuri menetys. Toivon, että voin itse operoida DC-3 vielä kahdenkymmenen vuoden päästä kun se täyttää sata vuotta”, Rautakoura toteaa.
