Vuonna 2020 Metsähallituksen hoitamissa kansallispuistoissa kävi yhteensä peräti neljä miljoonaa ihmistä. Käyntimäärän kasvu edellisestä vuodesta on jopa useita kymmeniä prosentteja. Korona-aika on siis selvästi vauhdittanut kotimaan matkailua roimasti, mutta miksi ihmiset ovat alkaneet liikkumaan yhä enemmän luonnossa ja mitkä tekijät ajavat heitä kohti kansallispuistoja ja luontoa? Entä onko lisääntynyt kävijämäärä tuonut kansallispuistoihin joitakin lieveilmiöitä?
Moni ihminen on lisännyt virkistysmahdollisuuksien käyttöä ja kansallispuistot ovat tavoittaneet paljon uusia kävijöitä. Suomesta löytyy kattava valikoima (40) erilaisia kansallispuistoja aina erämaista suomaisemiin. Erityisesti viime kesällä pandemian hieman helpottaessa monessa kansallispuistoissa oli ihmisiä ruuhkaksi asti. Viime kesänä esimerkiksi kiertomatkat, joissa käydään monissa kansallispuistoissa samalla reissulla, kasvattivat ja kasvattavat suosiota edelleen. Esimerkiksi Oulangan kansallispuistossa kävijämäärä vuonna 2020 nousi 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kertoo haastateltu Kainuun ja Koillismaan puistonjohtaja Sari Alatossava.
“Absoluuttisena lukuna iso kasvu”, Alatossava huomauttaa.
Siihen, miksi viime vuonna kävijämäärien kasvu oli niin suurta, on monia tekijöitä, joista isoin yksittäinen oli ehdottomasti koronavirus. Myös ulkomaan matkailun puuttuminen kuvioista on saanut ihmiset lähtemään sinne, mihin pääsee, kuten juuri kansallispuistoihin. Myös veneilijät ovat olleet osa syy kävijämäärien kasvuun.
“Myös veneilijöiden pysyminen Suomen puolella on lisännyt kansallispuistojen kävijöitä”, todetaan Maaseudun Tulevaisuudessa 9.8.2020 julkaistussa artikkelissa “Korona sai ihmiset ryntäämään joukolla kansallispuistoihin – osassa puistoista kävijämäärät lisääntyneet jopa 60 prosenttia”.
Vaikka kansallispuistojen kävijämäärien kasvussa on jo pidemmän aikavälin trendi, on viime vuoden kasvu selvästi korkeampi kuin edellisinä vuosina ennen koronaa. Viime vuonna kansallispuistoihin löysi tiensä moni ensikertalainen, mikä osittain selittää kävijämäärien kasvua. Alatossava myös uskoo, että viime vuonna suosituille reiteille saapuneet ensikertalaiset käyvät jatkossa myös vähemmän tunnetuimmissa kohteissa .
Kävijämäärien kasvu on myös kuitenkin ruuhkauttanut monia kansallispuistoja. Tämä on näkynyt esimerkiksi siten, että monelle suosituille kuvauspaikoille on jouduttu jopa jonottamaan. Osassa kansallispuistoissa myös esimerkiksi riippusillat ovat ruuhkautuneet. Myös parkkipaikat ovat osittain täysiä osassa kansallispuistoja. Kansallispuistoissa vierailevien ihmisten määrän nousu on aiheuttanut ongelmia myös puistojen ylläpidossa.
“Kansallispuistojen vierailumäärien lisääntyminen on lisännyt myös puistojen kunnostuksen tarvetta”, Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa todetaan.
Alkukesällä monia kansallispuistojen taukopaikkoja sekä luontokeskuksia jouduttiin jopa sulkemaan kansallispuistojen suuren suosion takia. Onko mahdollista, että tulevana kesänä päädytään samanlaisiin ratkaisuihin ja puistoja joudutaan jälleen sulkemaan suurten kävijämäärien takia? Aika näyttää, miten koronatilanne etenee ja millaisia päätöksiä joudutaan paikallisella tasolla tekemään. Käyntimäärien odotetaan pysyvän kuitenkin samanlaisena myös koronatilanteen jälkeenkin.
“Lähikohteissa käynti voi olla jatkossakin suosittu harrastus”, Alatossava aprikoi.
Ulkomaanmatkailun vähittäinen avautuminen saattaa kävijämääriin vaikuttaa, mutta tällä hetkellä ja esimerkiksi tulevana kesänä ei romahdusta kävijämäärissä ole odotettavissa.
“Odotus on, että ensi kesä on viime kesän kaltainen”, Alatossava arvioi.
Kansikuva:(KUVA:Wikimedia Commons)
