Tapio Kallio, ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri
Istun Terveystalon Kampin toimipisteessä ja minulle on varattu aika Tapio Kalliolle. Vaikka itse ammattitanssijana varmasti olisin hyötynyt hänen ammattitaidostaan, en tällä kertaa ole täällä potilaana vaan toimittajana. Aikani on tullut ja ovi avautuu kellonlyömällä. Lääkäri huikkaa nimeni tuttavallisesti oven raosta ja tokaisee, että näytän aivan toimittajalta.
Tapio Kallio on ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkärin työnsä ohella myös Terveystalo Sport -konseptin ylilääkäri. Terveystalo sport -konseptiin kuuluu noin sata urheilulääkäriä, jotka osaavat hoitaa ja auttaa urheiluun ja liikuntaan liittyvissä ongelmissa ympäri Suomea. Sport -palveluilla pyritään paitsi hoitamaan liikunta- ja urheiluvammoja, myös ennaltaehkäisemään niitä. Heillä on käytössään laaja urheilulääkäriverkosto, jonka sisällä pystytään helposti konsultoimaan kollegoita.
“Esimerkiksi, mikäli asiakas on jollain pienellä paikkakunnalla, eikä juuri kyseisen lajin ymmärrystä sieltä löydy, niin tämän verkoston kautta löytyy.” Kallio kertoo myös, että hoitoon hakeutumisen kriteerit eivät tulisi olla korkealla. “ Apu ja oikea asiantuntija on löydyttävä kulloiseenkin vaivaan.”
Liikunta on lääke
Monet tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja hoitavat lääkärit ovat usein keskittyneet vain tiettyihin osa-alueisiin, kuten olkapäähän, selkä- tai käsikirurgiaan. Kallio itse on keskittynyt alaraajapuolelle. Hän kuitenkin huomauttaa, että liikuntalääketieteen erikoislääkärin laaja tehtävä on turvata henkilön liikunnan harrastaminen, jos hänelle tulee mitä tahansa vaivoja. Laajamittaisesti pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisia sairauksia.
Vastaanotolla liikuntalääkäri pyrkii hoitamaan ihmistä kokonaisuutena pohtien vammautumiseen ja sairastumiseen vaikuttavia seikkoja laaja-alaisesti. Moniammattillinen yhteistyö on avainasemassa ihmisen kokonaisvaltaisessa hoidossa. Ravitsemusasiantuntijat, fysioterapeutit, laji- ja fysiikkavalmentajat sekä urheilupsykologit osallistuvat aktiivisesti ihmisen hoitoon lääkärin ohella. Laajan hoitotiimin tarkoituksena on saada mahdollisimman laaja käsitys siitä, kuinka ihminen pystyisi terveellisesti ja kivuttomasti jatkaa liikkumista eri elämäntilanteiden aikana.
Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet hoitokeinona ovat vielä jokseenkin nuori lääketieteen ala Suomessa. Julkisessa sairaanhoidossa on tällä hetkellä ensimmäinen kokeilu käynnissä Jyväskylän keskussairaalassa, liikuntalääketieteen poliklinikalla.
Kipu lamauttaa aina
Lieväkin loukkaantuminen voi olla mielelle raskas kokemus. Kun keho ei toimi ja liikkuminen estyy tai vaikeutuu, on se vaikea paikka myös arkiliikkujalle. Usein ajatellaan, että apua on saatavilla vain huippu-urheilijoille. Kallio painottaakin, että ongelmia liikunnan saralla voi tulla ylikunnosta, astmaoireista ja verenpaineesta lähtien. Ihmisen kannattaa hakeutua hoitoon, vaikka olisikin satunnainen arkikävelijä ja luonnossaliikkuja. Jokaisella meistä liikunnan tulisi sujua kivutta. Niin huippu-urheilijan kuin arkiliikkujankin liikuntakyky ja hyvinvointi painaa saman verran vaakakupissa. Liikuntalääkärit tarjoavat myös liikuntaneuvontaa ihmisille, jotka haluavat aloittaa liikkumisen, muttei vaikkapa painosta tai verenpaineesta johtuen sitä uskalla aloittaa.
Suomessa on tarkkaan harkitusti otettu käyttöön termi liikuntalääketiede. Etenkin ulkomailla puhutaan usein urheilulääkäreistä ja urheilulääketieteestä, mutta Suomessa on ainakin aiemmin haluttu korostaa liikunnan tärkeyttä myös huippuosaajien ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö huippu-urheilijoita ymmärretä, päinvastoin. Nykyään urheilulääkäri-titteliä pyritään virallistamaan. Liikuntalääkärikin voisi olla käyttökelpoinen sana, joskaan sitä ei ole vielä laajemmin käytetty.
-On kuitenkin hurjan tärkeätä muistaa, että huippu-urheilijat ovat oman alansa ammattilaisia ja lääkärit, jotka heitä hoitavat, on oltava hyvin selvillä kyseisen urheilulajin harjoittelusta ja ominaisuuksista. Muuten on vaikea ymmärtää mahdollisia sudenkuoppia ja vammoja, jotka kyseiseen lajiin usein liittyvät. Puhutaan lajikohtaisista vammaprofiileista.
Lääkäri itse urheilijana
Kallio on itse harrastanut yleisurheilua ja on vuoden 1984 Suomen mestari 400 metrin aitajuoksussa. Vaikkakin yleisuheilu on itsellä lähellä sydäntä, hänen uransa alkuvaiheessa liikuntalääkareita ei vielä montaa ollut ja hän on tutustunut työnsä kautta niin talviurheiluun, amerikkalaiseen jalkapalloon, käsi- ja lentopalloon kuin voimisteluunkin. Lajikirjo on laaja, mutta niillä kaikilla on ainakin yksi yhteinen piirre. Jokaisessa lajissa on omat ongelmansa; vammaprofiilinsa.
Hyvässä kunnossa oleva Kallio harrastaa enemmän sosiaalista liikuntaa ja liikkumista. Kahden koiran omistajana kävelylenkit ovat jokapäiväisiä, satoi tai paistoi. Golfin lisäksi Kallion yksi kiinnostuksen kohteista on laskettelu niin kotimaassa Pohjois-Suomen rinteillä, kuin Alpeilla. Repivät ja kilpailulliset lajit ovat jääneet enemmän taka-alalle.
Kansanterveyden puolesta
Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja valvoo Suomen väestöön kohdistuvaa terveyden edistämistä. Työn tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä. Yksi Suomen kansanterveyslain tavoitteista on edistää terveellisiä elämäntapoja.
Kansanterveyslaki on yksi sodanjälkeisen ajan merkittävimmistä uudistuksista. Laki pitää sisällään yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä ja tapaturmien ehkäisyä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL seuraa vuosittain Suomalaisten liikuntatottumuksia. THL määrittää myös terveysliikuntasuositukset, joiden mukaan kansan liikkumista arvioidaan.
Sosioekonomisella asemalla eli ihmisten taloudellisella tilanteella, perheoloilla sekä koulutustaustalla on valitettavasti vaikutusta suomalaisten liikuntatottumuksiin. Korkeakoulutetut ja hyvätuloiset liikkuvat vapaa-ajalla enemmän ja useammin kuin heikomman aseman omaavat.
Mitä vastaanotolla tapahtuu
Aina ensimmäisenä selvitetään vaiva ja mistä se on mahdollisesti peräisin. Nykyaikainen potilaiden hoito on pikemminkin syiden miettimistä, kuin lääkkeiden määräämistä. Vaikka on hienoja kuvantamismenetelmiä ja laitteita, silti tärkein työkalu kuitenkin on kliininen, kokeneen lääkärin näppituntuma.
-Aina ei välttämättä kiputilaa löydäkään, ellei sitä osaa oikein hakea. On tärkeä antaa potilaan kertoa omasta ongelmastaan. Kuuntelemalla usein löytyy ongelmaan ratkaisu.
Hoidossa on tärkeä miettiä hoidetaanko oiretta vai oireen aiheuttajaa. Pikemminkin on selvitettävä miksi oire on ensitilassa syntynyt. Mikäli oiretta hoidetaan levolla ja lääkkeillä, usein vaiva uusii liikkumisen jälleen alkaessa.
Liikunta on osana monen sairauden hoidossa, kuten nivelrikko, ylipaino, diabetes, sydän- ja keuhkosairaudet. Liikunta ja liikkuminen on todella tärkeässä roolissa ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Pitäisi pyrkiä kannustamaan ihmisiä liikkumaan oikealla tavalla, vaikka olisi sairauksia.
-Aina löytyy soveliaita liikkumismuotoja.
Liikunta on lääke.
