“Valppain mielin muista sä aina vaaroja liikenteen, kaikki säännöt mieleesi paina, paina ne tarkalleen…”
Miten ihmeessä nämä säännöt eivät mene ihmisten päähän? Kaikki käyvät varmasti ne läpi autokoulussa.
Liikennevaloissa seisominen ruuhka-aikaan on tuskastuttavaa varmasti kaikkien mielestä. Vielä tuskastuttavampaa on se, kun valot vaihtuvat ja jono lähtee madellen liikkeelle, jonka jälkeen valot vaihtuvat taas aivan liian nopeasti ja odottelu vain jatkuu.
Hello rattiraivo!
Suurin ongelma ihmisten liikennevaloista lähtemiseen on kännykkä. Liikennevaloissa puhelimen räplääminen on ilmeisesti sallittua, sillä melkein kaikki sitä tekevät. Itse olen ymmärtänyt tämän olevan ihan laissa kiellettyä.
Jonot eivät lähde liikkeelle, sillä ihmisten katse ei ole valoissa, vaan luurissa.
Ja tämä on todella turhauttavaa! Töötti onkin auton tärkein varuste!
Sunnuntaiajelijat ovat myös autoilleet joukkoomme muinakin päivinä. Nämä ihmiset, joilla ei ole minnekään kiire, ovat tulppana liikenteessä. Onneksi laki muuttui ja nopeusrajoituksiin tuli myös vähimmäisnopeusrajoitus, mutta valitettavasti vähimmäisnopeudet ovat vain osalla tieosuuksista, eivät läheskään kaikilla.
Nykyään myös valitettavan usein liikenteessä näkyy autoilijoita, jotka luultavasti ovat saaneet ajokorttinsa suoraan postimyyntiluettelosta. Nämä ihmiset ovat selkeästi aivan pihalla kaikista säännöistä ja siitä, miten heidän autonsa ylipäätään toimii. Kaasua, jarrua ja vilkkua ei löydetä, eikä myöskään paikkaa, minne ollaan ajamassa. Tämän jälkeen tietysti joudutaan ottamaan se puhelin kauniiseen käteen ja kirjoittamaan navigaattoriin etsitty osoite. Ja kaikki tämä tehdään kesken ajon, eikä esimerkiksi kurvata bussipysäkille vilkkua käyttäen ja hoideta hommaa paikallaan. Tämä, jos mikä, on täysin käsittämätöntä.
Suomalaiset ovat hyvin itsekkäitä liikenteessä. “Vetoketjusysteemi” toimii monessa muussa maassa loistavasti, tilaa annetaan riittävästi, mutta puolia osataan pitää.
Ruuhkatilanteessa ei anneta tilaa autoilijoille, jotka yrittävät päästä liittymään tielle ja tästä syystä syntyykin paljon vaaratilanteita. Olisiko siis liikaa pyydetty, että ihmiset heräisivät huomioimaan muut ja lopettaisivat omaan napaansa tuijottamisen?
Mielestäni ratkaisu näihin kaikkiin liikenteeseen liittyviin ongelmiin on helppo ja täysin mahdollinen. Itsekeskeisyys pois ja ajokoe pakolliseksi vaikka edes viiden-kymmenen vuoden välein. Pakkohan ihmisten on saada päivitettyä omat tietonsa liikenteen uusista tuulista edes jollain tavalla, uutiset eivät tavoita kaikkia. Myös jonkinlainen kirjallinen pakollinen nettitehtävä, esimerkiksi “mitä nämä liikennemerkit tarkoittavat?”, olisi tehtävä viiden vuoden välein. Näin ihmiset saataisiin ehkä hieman valppaammaksi liikenteen suhteen. Olisko tämä aivan liikaa pyydetty?
Vältetään rattiraivoa ja keskitytään olennaiseen, please.
Salla Ahtola
