Lentovero

Julkisessa keskustelussa on kuultu lausuntoja lentoveron puolesta ja sitä vastaan. Finnairin edustajien mukaan se voi pahimmillaan lisätä päästöjä. Myös Lentoveron ylösnousu? -teoksessa todetaan, että jos Suomi nostaa lentomatkailun verotusta, matkustajat äänestävät jaloillaan.

Lentoveron vaikutuksia on tutkittu viime vuosina. Sen avulla pyritään vähentämään lentomatkustamista, ja veron tuotto ohjataan päästöjen hyvittämiseen.

Mallia halutaan ottaa Ruotsista, jossa lentoveron käyttöönoton jälkeen lentoliikenteen kasvu on pysähtynyt. Veron osuus Ruotsin lentolippujen hinnoissa vaihtelee 4 – 60 euron välillä matkustajaa kohden.

Eduskunnalle jätetyssä kansalaisaloitteessa kerrotaan Ruotsin lentoliikenteen matkustajamäärän kasvun pysähtyneen veron käyttöönoton jälkeen, mutta syitä voi olla muitakin.

Maaseudun tulevaisuuden haastattelussa Finnairin toimitusjohtaja Topi Mannerin kertoo taloustilanteen vaikuttavan matkustajamääriin eniten. Mannerin mukaan Ruotsin taloustilanne on heikompi kuin vuosiin.

Ruotsissa on puhuttu paljon lentohäpeästä, ja sitä on myös pidetty yhtenä syynä lentomatkustamisen vähentymiseen.

Professoreiden mukaan veron vaikutukset ovat vaatimattomat

Finanssioikeuden emeritusprofessori Esko Linnakangas ja finanssioikeuden professori Leila Juanto ovat käsitelleet lentoveroa ja sen vaikutuksia kansainvälisesti kirjassaan Lentoveron ylösnousu? Heidän mukaansa lentoveron ympäristövaikutukset ovat Ruotsissa vaatimattomat.

”Ruotsin lentovero on niin alhainen, ja sen lentomatkailua vähentävä vaikutus on niin vähäinen, että hiilidioksidipäästöt eivät sen vaikutuksesta vähene juuri lainkaan”, teoksessa todetaan.

Kirjassa he esittävät, että lentäminen vähentyisi tehokkaammin, jos lentoyhtiöt joutuisivat maksamaan normaalia arvonlisä- ja polttoaineveroa, ja se näkyisi lippujen hinnoissa. Kansainväliset sopimukset ja Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen kuitenkin pitävät lentomatkailun vapaana arvonlisä- ja polttoaineverosta.

Myös matkustajakohtainen lentovero vaikuttaisi Suomen kilpailukykyyn ilmailumarkkinoilla.

Mikäli Suomi ottaisi lentoveron käyttöön, se lisäisi etenkin pääkaupunkiseutulaisten kiinnostusta aloittaa matkansa Tallinnasta tai Riiasta.

Lyhyt pohjoinen reitti Aasiaan on Helsingin ja Finnairin kilpailuetu. Lyhyemmän matka-ajan lisäksi pohjoisella reitillä säästyy myös polttoainetta. Vaihtoehtona on pidempi reitti Lähi-Idän kautta.

Lentovero voi saada aasialaiset valitsemaan pidemmän ja saastuttavamman reitin. Tämä puolestaan kasvattaa lentämisen päästöjä.

”Jos kiinalainen tai japanilainen lentää Eurooppaan, on ilmaston kannalta hyvä asia, että hän lentää Helsingin kautta”, Finnairin Topi Manner kertoo.

Lentovero voi aiheuttaa matkustajien eriarvoistumista

Bisnesmatkailijoihin ja hyvätuloisten lentämiseen muutamien kymppien hinnankorotus tuskin vaikuttaa, mutta vähävaraisten matkat se voi pysäyttää, Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki arvioi Tekniikka & Talous –lehden haastattelussa.

Nyt kaavailtu lentovero kohdistuu ainoastaan matkustajaliikenteesen jättäen rahtilennot huomioimatta. Lisäksi se ei kannusta lentoyhtiöitä vähentämään päästöjä, vaan ohjaa niitä kustannustehokkaampaan liiketoimintaan. Sen vaikutus ei ohjaa yhtiöitä esimerkiksi investoimaan uuteen, vähäpäästöisempään kalustoon.

Lentovero on helppo ja lähes ainoa keino kiristää lentämisen verotusta

Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten takia lentovero on helpoin tapa lisätä lentämisen verotusta.

Leilakangas ja Juanto esittävät kirjassaan, että lentovero on nykyisessä tilanteessa paras ja lähes ainoa käytännössä mahdollinen vero-ohjauskeino lentoliikenteen ympäristöongelmien vähentämiseksi.

Veron pitää tutkijoiden mukaan olla riittävän suuri, jotta sillä olisi vaikutusta. Nyt Suomessa vireillä olevassa kansalaisaloitteessa tavoitellaan samantyyppistä lentoveroa, joka on käytössä Ruotsissa ja muissa maissa. Se ei kirjan perusteella kuitenkaan riitä hillitsemään lentämistä. Suunniteltu lentovero ei tutkijoiden mukaan ole riittävän korkea.

”Ruotsissa ja muualla ulkomailla käytössä olevat lentoveron tasot ovat niin alhaiset, että niillä ei ole merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia, vaan ne ovat pitkälti symbolisia”, Leilakangas ja Juanto toteavat.

Riittävän korkean lentoveron määräminen ei kuitenkaan ole todennäköistä Suomen kilpailukyvyn ja sen eriarvoistavan vaikutuksen takia.