Suomen niin miesten kuin naistenkin lentopallomaajoukkueilla on menossa työntäyteinen kesä syyskuun loppuun asti. Molemmat joukkueet pelaavat parhaillaan Euroopan Kultaista Liigaa ja edessä ovat lisäksi Euroopan mestaruuskisat ja miehillä lisäksi olympiakarsinnat. Yksi pidetty ja tärkeä hahmo on ollut naisten maajoukkueesta kuitenkin poissa.



Naisten ja miesten Kultainen liiga 2019 pelataan 25.5. – 22.6.2019. Kultainen liiga on kesäsarjojen kakkostaso Euroopassa, josta voi nousta korkeimmalle maailmanlaajuiselle tasolle VNL:ään (Volleyball Nations League).

Suomen lentopallomaajoukkueiden Kultaisen liigan, EM-kisojen ja olympiakarsintojen 2019 tarkempi otteluohjelma linkeistä: naiset / miehet 



Pauliina Vilponen oli vielä elokuussa 2018 Suomen naisten lentopallomaajoukkueen kapteeni, mutta Kultaisen liigan alettua toukokuussa 2019, häntä ei ole enää pelikentillä nähty. Hieman yllättäen, on moni sanonut, koska Suomen naiset varmistivat viime kesänä pääsynsä EM-kisoihin 30 vuoden tauon jälkeen. Kisat pelataan tulevan elokuun lopussa.

Aikansa opintojen ja pelaamisen yhteensovittaminen onnistui, mutta valmistuttuaan oikeustieteiden maisteriksi, Pauliina jätti maajoukkueen ja ammattilaislentopalloilun. Hänen viimeinen maaottelunsa oli voitokas EM-karsintaottelu Ruotsia vastaan Uumajassa 25.8.2018. Nyt hän työskentelee juristina helsinkiläisessä lakiasiaintoimistossa pääasiassa immateriaalioikeuksien parissa.

– Lentopallo on intohimoni, mutta yläasteelta asti suuri haaveeni oli myös tulla juristiksi. Katsoin tulevaisuuteni kannalta parhaaksi valita juristin ammatin ja siihen työhön haluan keskittyä jatkossa. Täysipainoinen lentopallon pelaaminen ja harjoittelu ei olisi siksi enää mahdollista.

Lopettamispäätöksen 27-vuotias Pauliina oli tehnyt hyvissä ajoin jo ennen EM-kisapaikan varmistumista.

– Viime kesä oli upea hetki päättää ura! En kadu lopettamista. Koin urallani kaiken, minkä halusin. Tuntui, että voin jäädä pois hyvillä mielin. Tunnen antaneeni maajoukkueelle panokseni ja olevani osallinen siihen, että saavutimme EM-kisapaikan. Sitä paitsi on luonnollista, että pelaajasukupolvi välillä vaihtuu. Toivon joukkueelle tietysti menestystä Kultaisessa liigassa ja EM-kisoissa.

Nakkilasta maajoukkueeseen ja ammattilaiseksi ulkomaille

Pauliinan ura alkoi Nakkilan Paterissa 6-vuotiaana, kun äiti ja isä innostivat lajin pariin. Liigaura alkoi vuonna 2009 LiigaEuran joukkueessa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti tamperelaisesta Sammon keskuslukiosta. Liigapelaajana hän edusti Euran lisäksi Hämeenlinnan Pallokerhoa ja salolaista LP Viestiä. Tie vei lopulta aina Saksaan, Ranskaan ja Italiaan saakka.

Odotettu ensimmäinen Suomen liigamestaruus tuli LP Viestin paidassa viimein vuonna 2017. Suomen Cupin voitot tulivat samassa joukkueessa 2015 ja 2016. Liigapelejä kertyi 144 ja A-maaotteluita 62.

– Maajoukkueeseen pääseminen oli unelma ja kun sinne pääsin, se oli suuri kunnia. Ensimmäinen A-maaotteluni oli vuonna 2010 ja se oli minulle iso askel. Silloin olivat vielä mukana muun muassa sellaiset nimet kuin Riikka Lehtonen ja Hanna-Mari Arminen.

Pirteän Pauliinan puheessa vilahtelee monia muitakin hänelle tärkeitä nimiä. Niistä saisi varmasti pitkän listan, mutta yhdeksi tärkeäksi henkilöksi hän nostaa naisten maajoukkueen entisen päävalmentajan, norjalaisen Tore Aleksandersenin, jolla oli suhteita myös saksalaisiin lentopallopiireihin.

– Tore oli se, joka kannusti minua lähtemään ammattilaiseksi ulkomaille ensimmäiseen seuraani saksalaiseen Schweriner SC:hen kaudeksi 2013-2014. Samaan aikaan seurassa pelasi myös Laura Pihlajamäki. Kyllähän silläkin oli paljon merkitystä, että seurakaverina oli suomalainen.

Seuraavalla kaudella myös saksalaisessa seurassa VC Wiesbadenissa, oli joukkuekaverina toinen suomalainen, Kaisa Alanko, jota Pauliina myös kiittelee tuesta. Heidän joukkueensa saavutti kaudella 2014-2015 pronssia Saksan Bundesliigassa.

Maajoukkueilla menee hyvin

Suomen miesten maajoukkue on ollut viime vuosina kovassa nosteessa ja on vakiinnuttanut paikkansa, jos ei ihan lentopallomaiden kärkikastissa, niin kärjen tuntumassa kuitenkin. Naisten maajoukkue on jäänyt aika lailla miesten varjoon, mutta siihen on tullut viime vuosina muutos.

– Naisten joukkueeseen on lisätty viime aikoina panostusta, ja tulos näkyy. Menestystä on tullut. Iso kiitos siitä Lentopalloliitolle ja ”Taselle” (maajoukkueen päävalmentaja Tapio Kangasniemelle). Mitä enemmän ollaan yhdessä, sitä paremmin menestytään, iloitsee Pauliina viitaten leirityspäivien lisääntymiseen.

– Loukkaantumisia oli viime kaudella aika paljon, mutta maajoukkueen runko on edelleen suurimmalta osin koossa. On tärkeää saada koko joukkue hitsautumaan tiiviisti yhteen. EM-kisojen alkulohkosta olisi upeaa päästä jatkoon ja mahdollisuudet siihen kyllä ovat, mutta siellä ei saa mitään helpolla ja kaikki joukkueet ovat tosi kovia.

Pauliina sanoo seuraavansa maajoukkueen tekemisiä silmä kovana edelleen lopettamisen jälkeenkin. Liigapelien seuraaminen on sen sijaan jäänyt.

– Ammattilaisuutta en ikävöi, mutta pelaamista kyllä. Ammattilaisuus oli hieno kokemus ja samalla suuri nautinto. Ulkomailla pelaaminen kasvatti minua pelaajana ja ihmisenä. Maajoukkueessa oli hienoa olla mukana ja oli ilo saada pelata nousujohteisesti.

Mieluinen oli maajoukkueen kapteenin osakin, ellei jopa luontainen. Niin juristina kuin kapteeninakin tarvitsee osata toimia rakentavassa yhteistyössä ihmisten kanssa – osata ymmärtää heitä ja toimia heidän eduksensa.

– Täytyy olla inhimillisyyttä. Joukkueen kapteeni on hengenluoja ja kannustaja. Pelikentällä kapteenin on asetettava joukkueen etu edelle omaansa, koska joukkueena tietysti pelataan.

”Naisurheilussa on kasvupotentiaalia”

Ei Pauliina sentään kokonaan ole lentopalloilua jättänyt. Pelituntumaa hän on pitänyt yllä käymällä helsinkiläisen ykkössarjajoukkueen harjoituksissa, mutta vain kunnon takia.

– Tunnen Helsinki Volleyn valmentajan, ja vaikka kävin heidän treeneissään lopettamisen jälkeen, en silti ole palaamassa kentille millään tasolla. Olen entinen ammattilentopalloilija.

Muutamaan otteeseen Pauliina ollut myös lentopallo-otteluiden kommentaattorina televisiossa ja kertoo sen olleen mukavaa.

Puhuttaessa lajinäkyvyydestä – lajissa kuin lajissa – on erittäin tärkeää olla esillä. Näkyvyys luo kiinnostusta, samoin kuin menestyskin, jolloin lajin pariin on helpompi saada uusia harrastajia ja sitä kautta lahjakkaita pelaajia joukkueisiin. Etenkin naisurheilun näkyvyydestä on puhuttu viime aikoina.

– Naisurheilussa on kasvupotentiaalia. Näkyvyys ja arvostus ovat eri lajeissa lisääntyneetkin. Viimeisin hyvä esimerkki siitä oli Ylen televisioimat naisten jääkiekon MM-kisat, Pauliina sanoo.

– On tärkeää, että naisurheilijoita kohdellaan samoin kuin miehiäkin. Lentopallossa onkin linjattu, että miesten ja naisten joukkueita kohdellaan tasavertaisesti.


Teksti ja kuvat: Aki Korhonen, paitsi ottelukuva: Piotr Matyga – Wikimedia Commons