Tyttönen keinuu pihapuuhun kiinnitetyssä keinussa. Hersyvät helmat kielii kepeydestä, onnesta ja ilosta. Koristekuvioitu lipokas lentää kauniissa kaaressa kauas. Valonsäteet tekevät lipokkaasta kimaltavan timantin. Kukkaset keinun alla voi miltei haistaa, tammipuun oksalle voi kuvitella kesäiset linnut visertämässä kauniisti.
Yinka Shonibare CBE:n Keinu –installaation täydellisyyden rikkoo naisoletetun katkaistu kaula. Mielen valtaa Marie Antoinette ja Ranskan suuri vallankumous. Ajatuksen keskeyttää hahmon kauniit ja koristekuvioidut vaatteet, jotka ovat täynnä erityisiä elementtejä Afrikan kulttuurista. Puuvillapukuun on käytetty hollantilaista painobatiikkia. Näyttelyä varten Susanna Petterssonin toimittaman kirjan sanoin: ”Kankaalla on Shonibarelle aivan erityinen merkitys: Afrikkalaisen painokankaan alkuperä on indonesiassa, missä alankomaalaiset tuottivat sitä tehtaissa Afrikan markkinoille, mutta monihaaraisen kulttuurisen taustansa vuosi siitä on tullut täydellinen vertauskuva afrikkalaisten diasporalle.”
Ateneumissa 18.6.2020 – 20.9.2020 nähtävillä oleva näyttely, Inspiraatio – nykytaide & klassikot, kertoo siitä, kuinka kansainväliset nykytaiteilijat ovat inspiroituneet Euroopan taiteen klassikoista. Näyttely on monimuotoinen ja kiinnostava läpileikkaus menneestä, tulevasta ja eritoten niiden vaikutuksista toisiinsa. Pelkästään ihmisinä teemme jokapäiväiset päätöksemme peilaten siihen, mitä olemme aiemmin nähneet ja kokeneet. Näyttely raottaa ovea siihen, miten taiteilijalla on mahdollisuus ammentaa inspiraatiota menneestä ja käyttää jo tehtyjä teoksia pohjana uudelle taiteelle. Vääjäämättä mieleen nousee kysymys teosten lainaamisesta saati suorasta plagioinnista.
Näyttelyn kuraattori Sointu Fritze kommentoi aihetta seuraavasti: “Kopioinnin ensisijaisena tehtävänä on ollut kautta aikojen syventää nuorten taiteilijoiden taiteentuntemusta ja oppimista vanhoilta mestareilta.” Lisäksi Fritze painottaa, että Suomen taideyhdistyksen päätös tuoda kopioituja teoksia yleisön nähtäväksi on tehty yleisön valistamiseksi.
On tärkeä erottaa toisistaan sanat plagiointi, kopiointi ja väärentäminen. Plagioinnissa ei välttämättä haluta edes tuoda alkuperäistä lähdettä julki. Väärentäminen on rikosnimike, jonka motiivina usein on raha. Näyttelyssä nähtävillä olevissa taidekopioissa on selkeästi nostettu esille alkuperäinen mestari. Suomalaisille tutun Helene Schjerbeckin esiin nostetut kopioteokset lisäävät ymmärrystämme entisestään taidemaailman sisäisestä dialogista.
“On mielenkiintoista, mitkä maailmantaiteen mestariteokset ovat innoittaneet nuorta Schjerbeckiä ja miten se suhteutuu hänen myöhempään taiteeseensa.” Fritze kertoo.
“Näyttely tuntui minussa koherenttina kokonaisuutena, jossa uusi ja vanha, historia ja nykyhetki sulautuivat yhteen”, kertoo ensimmäistä kertaa näyttelyn kiertänyt museovieras, Elsa. Kokeneelle museovieraalle moni teosten inspiraation lähteenä käytetyistä teoksista olivat tuttuja. Tosin museosta voi olla vaikea löytää ihminen, joka ei olisi kuullut Louvressa näytillä olevasta Mona Lisa -maalauksesta.
Ateneumin yleisötyöpäällikkö Satu Itkonen kertoo yleisen asiakaspalautteen olleen hyvin myönteistä. Vallitsevan tilanteen vuoksi kävijämäärät ovat toki olleet normaalia vähäisemmät, mutta näyttelyn erilaisuutta ja inspiroivaa tunnelmaa on kehuttu todella paljon. Lisäksi taideyhteisö on yllättänyt palautteellaan.
“Taitelijat ovat lähettäneet meille kommenttejaan ja kiitoksiaan – näyttelyn esittelemä taiteilijoiden dialogi yli vuosisatojen siis jatkuu!” -Itkonen jatkaa.
Ateneum on järjestänyt yleisöopastuksia turvallisuus edellä. Maltillisesti aloitetut kokoontumiset ja tapahtumat jatkuvat henkilörajoituksin, jotta yleisöä ja työntekijöitä voidaan turvata. 10 hengen ryhmäkoko pätee opastuksilla ja työpajoissa. Tilanteen vuoksi lisäksi verkkosisältöön on kiinnitetty enemmän huomiota. Verkkoon on kerätty taustoittavaa ja näyttelyitä avaavaa materiaalia. Itkosen mukaan yleisö on ymmärtänyt ja ottanut tilanteen vastaan hyvin. Ateneum pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia digitaalisia yleisötyön, tiedottamisen ja sisältöjen avaamisen muotoja.
Ateneum on avattu vuonna 1888 Theodor Höijerin suunnittelemassa rakennuksessa, keskelle Helsingin kiireistä keskustaa. Taidemuseosta saamme kiittää vuonna 1846 perustettua Suomen taideyhdistystä, joka jatkaa toimintaansa edelleen. Taideyhdistyksen ollessa vähävarainen, eikä Suomella muutoinkaan juuri varallisuutta ollut, oli taideteosten hankinnan sijaan tehtävä jotain muuta. Silloin tapana ollut taideteosten kopiointi oli arkipäivää ja Suomen taideyhdistys lähetti taidemaalareita stipiendiohjelman turvin kopioimaan tunnettuja teoksia nähtäväksi myös Suomeen.
