Oikeutta Taiwanin saaren hallinnasta on käyty vuodesta 1949, jolloin Kiinan sisällissota päättyi. Taiwan eli virallisesti Kiinan tasavalta hävisi sodan. Kiinan tasavallan joukot pakenivat Formosan saarelle, jonne he perustivat nykyisen hallintonsa. Kiinan kansantasavallan jäädessä hallitsemaan Manner-Kiinan aluetta. Kiina ei ole koskaan tunnustanut Taiwania itsenäiseksi valtioksi, vaan pitää sitä omana maakuntana. Kiina on tuonut tavoitteekseen saada Taiwanin takaisin osaksi kansantasavaltaa vuoteen 2049 mennessä. Tähän ajatukseen on sitoutunut Kiinan kansantasavallan presidentti Xi Jinping, joka omalta osin on tuonut esille yhdistymisen Kiinan “unelmana”.
Maiden suhteita on hiertänyt useiden vuosikymmenten ajan esimerkiksi juuri diplomaattisuhteet. Useat maailman valtiot ovat tunnustaneet juuri Kiinan kansantasavallan edustamaan virallisesti Kiinaa. Vuoteen 1971 saakka Taiwan eli Kiinan tasavalta edusti virallisesti Kiinaa YK:ssa. Kylmän sodan vaiheiden takia esimerkiksi Yhdysvallat tuki tuolloin kommunistista Kiinan kansantasavaltaa saamaan virallisen statuksen Yhdistyneissä Kansakunnissa. Tähän vaikutti muun muassa pyrkimykset vähentää Neuvostoliiton vaikutusta Kiinan kansantasavaltaan. Nykypäivänä useilla mailla on diplomaattisuhteita edelleen molempiin maihin, mutta vain pieni osa maailman valtioista on tunnustanut virallisesti Taiwanin itsenäisyyden. Esimerkiksi Yhdysvallat antavat vuosittain merkittävää aseellista tukea Taiwanille, vaikkei maa olekaan virallisesti Taiwanin Kiinaa tunnustanut.
Xi Jinpingin johtama kommunistinen Kiina kokee Yhdysvaltojen Taiwanille antavan sotilaallisen ja taloudellisen tuen uhkana itselleen. Kiinan kansantasavalta pyrkii voimallisesti vahvistamaan asemaansa globaalina suurvaltana. Tämä tarkoittaa myös lähialueille voimakasta hallintaa niin sotilaallisesti kuin taloudellisestikin.
En usko, että kumpikaan osapuoli toivoisi sotaa maiden välille, sodan vaikutukset voisivat olla merkittäviä molempien maiden talouksille. Välillisiä vaikutuksia näkyisi varmasti globaalissa taloudessa, taloudellinen takapakki olisi varmasti isku vasten kasvoja Pekingin kabineteissa oleville.
Taiwanin suhteen toivoisin reilumpaa kohtelua kansainvälisesti maailman valtioilta. Yhdistyneiden kansakuntien tulisi tunnustaa Taiwan tai Kiinan tasavalta viralliseksi jäsenekseen, tästä tietenkin aiheutuisi valtava poru Pekingin suunnassa. Kansainväliset suhteet saattaisivat kärsiä useiden maiden osalta Pekingin suuntaan. Pekingin intresseissä on kuitenkin tarkoitus ylläpitää mahdollisimman hyviä välejä eri maihin, talouden ollessa merkittävin asia heille. Uskonkin, että taloudelliset vaikutukset saattaisivat jäädä pieniksi, koska Xi Jinping sekä muut kommunistisen puolueen toverit haluavat istua edelleenkin samoissa pöydissä isojen poikien kanssa, tapahtui mitä tapahtui.
Vaikka Taiwanin asemaa tulisikin tarkastella uudestaan kansainvälisen diplomaattisuhteiden osalta, ei Kiinan kansantasavaltaa tule kaltoin kohdella, kuuntelematta sitä. Joka tapauksessa mahdollisuus vuoropuheluun täytyy kyetä takaamaan, sekä myös kansantasavallan kokemus omasta ja lähialueiden turvallisuudesta.
