Viro-instituutin Suomen edustuston 25-vuotispäivää juhlittiin 10. lokakuuta 2020.
Viro-instituutti on Viron ensimmäinen maan rajojen ulkopuolelle perustettu kulttuuri-instituutti, joka tuo Suomeen virolaista teatteria, musiikkia sekä muita kulttuuritapahtumia. Viro-instituutin toiminnanjohtaja Mart Meri puhuu kulttuurintuntemuksen puolesta. Hän toivoo, että saisi etenkin suomalaiset nuoret kiinnostumaan syvällisemmin Viron kulttuurista.
Miksi kulttuuri on tärkeä ihmiselle?
“Ihmisen elämäntapa on kulttuurinen. Jos omaa kulttuurikokemustaan pystyy laajentamaan oman elinympäristön ulkopuolelle, oppii paitsi tuntemaan enemmän omaa kulttuuriaan myös ottamaan toisestakin kulttuurista jotain hyödyllistä itselle. Kulttuurien tunteminen rikastaa ihmistä ja ilmeisesti myös rauhoittaa sielua. Jos toista kulttuuria pystyy ymmärtämään, sen ei pitäisi synnyttää vihaa vaan päinvastoin lisätä ymmärtämystä”, Meri sanoo.
“Tärkeää olisi saada suomalaiset nuoret kiinnostumaan Viron kulttuurista”
Mart Merellä on pitkä historia Viron ja Suomen suhteiden välittäjänä. Hän on toiminut 1990-luvulla suomalaisen sivistystä ja kulttuuria edistävän Viro-säätiön edustajana Virossa, vuodesta 2016 Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä vuodesta 2019 Suomen Viron-instituutin säätiön hallituksen jäsenenä. Meri katsoo, että vaikka maittemme historia on ollut aina hyvin erilainen, suhteet ovat säilyneet ja jatkuneet, myös niinä ankeina aikoina, jolloin Viro oli osa Neuvostoliittoa.
“Minusta tuntuu, että ne suhteet olivat yhtä tärkeitä niin suomalaiselle kuin virolaisille. Erilaisuus elää edelleenkin. Toistemme kulttuurien tuntemus antaa meille tukea, enemmän vauhtia, hauskuutta ja tietämystä elämään”, Meri naurahtaa.
Meren mielestä suomalaiset voisivat tuntea paremminkin Viron historiaa, yhteiskunnan eri kerrostumia ja tätä päivää. Toiminnanjohtajana kuluvan vuoden elokuussa aloittanut Meri pitää tärkeänä, että suomalaiset nuoret saataisiin enemmän kiinnostumaan Viron kulttuurista.
“Toivon, että pystyisimme esimerkiksi järjestämään Helsingin lukiolaisille sellaisia Tallinnan-matkoja, mistä he saisivat enemmän kosketusta kaupunkiin ja todelliseen elämään, ei vain kauppakeskuksiin”, Meri visioi.
Meri mainitsee myös virolaisen elokuvataiteen ja haaveilee myös eräänlaisesta virolaisen elokuvan keskuksesta.
“Meillä menee elokuva-alalla erittäin hyvin nyt. Haluaisin, että tulevaisuudessa Helsingissä olisi paikka, jossa voisi säännöllisesti nähdä virolaisia elokuvia”, juttelee Meri.
Eesti Maja – virolaisen kulttuurin keskus
Kun Viro-instituutti perustettiin Mariankadulle Helsingin Kruununhakaan Aleksis Kiven päivänä vuonna 1995, liput liehuivat juhlallisesti salossa. Meri pitää tuota hetkeä erittäin tärkeänä Virolle, joka oli uudelleen itsenäistynyt vain neljä vuotta aikaisemmin.
“Kulttuuri-instituutti on aina hyvä mahdollisuus levittää omaa kulttuuria, ja siksi oli tärkeää, että Viro olisi paikalla myös Suomessa. Tuolloin Viro-instituutti oli erittäin tärkeä kohtaamispaikka ja kulttuurin leviämisen keskipiste”, Meri muistelee.
Sittemmin instituutti muutti Helsingin Suvilahteen, jossa sijaitseva Eesti Maja eli Viro-keskus on ollut jo kymmenen vuotta Viro-instituutin koti. Tänä vuonna syntymäpäivää vietettiin korona-epidemian takia sosiaalisessa mediassa.
“Meillä on paljon seuraajia somessa. Teimme sarjan Viro-instituutin historiasta Suomessa. Siellä kaikki edelliset toiminnanjohtajat kertoivat kokemuksistaan ja omista muistoistaan Viro- instituutista Suomessa”, kertoo Meri.
Viro-keskuksessa toimivat myös Viron-ystävien valtakunnallinen yhdistys Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto (SVYL) ja Viron kaupallinen edustusto Enterprise Estonia. Meri kehuu näiden toimijoiden yhteistyötä ja synergiaa virolaisen kulttuurin hyväksi.
“Viro-keskuksessa voi opiskella viroa Tuglas-seuran järjestämillä kielikursseilla. Siellä on myös näyttelytila, jossa on ollut esimerkiksi virolaista designia esillä. Siellä on myös harvinainen Baltia-kirjasto, joka on isoimpia virolaisen kirjallisuuden kirjastoja Viron ulkopuolella. Kokoelmissa on myös latvialaista ja liettualaista kirjallisuutta”, Meri luettelee.
Virolainen kirjallisuus onkin Meren mielestä Suomessa varsin hyvin tunnettu. Yksi näkyvimmistä hankkeista on Helsingin kirjamessut, jonne instituutti laatii ohjelman yhdessä Tuglas-seuran ja SVYL:in kanssa. Kaksi vuotta sitten Viro oli teemamaa Turun kirjamessuilla .
Voiko Eesti Majaan sitten tulla kuka tahansa virolaisesta kulttuurista kiinnostunut?
“Kyllä, siellä me olemme! Eesti Maja ja Baltia-kirjasto on avoinna arkipäivisin kello 10-17. Virolaisen kirjallisuuden kauppa SVYL-Verkkopuoti palvelee pääasiallisesti verkossa ja sopimuksen mukaan paikan päällä.”
Artikkelikuva: Viro-instituutti
