Koronakriisi toi mukanaan muutakin kuin maskeja ja käsidesejä, etätöitä ja etäkoulua, lomautuksia ja irtisanomisia. Se toi hädän lapsiperheisiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Lastensuojelun Keskusliitto teettivät kyselyn kunnille koronaepidemian ja siihen liittyvien rajoitusten vaikutuksista kunnalliseen lastensuojelutyöhön. Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 41 kunnan tai kuntayhtymän kuntien lastensuojelun johtoa.
THL:n lastensuojelutilaston mukaan vuonna 2019 lastensuojeluilmoituksia tehtiin 85 746 lapsesta. Yhtä lasta kohti tehtiin keskimäärin 1,8 lastensuojeluilmoitusta. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista arvioi, että lastensuojeluilmoitukset ovat lähteneet kasvuun syksyllä 2020 verrattuna aikaan ennen koronaa. Yli kolmasosan mielestä myös uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä on kasvanut. Eniten ilmoituksia on tehty poliisin ja koulun taholta.
Syiksi arvioitiin perheiden vuorovaikutusongelmien kasvua, vanhempien jaksamisen heikentymistä, lasten koulunkäynnin ongelmia sekä perheiden taloudellisia ongelmia.
Lastensuojelun Keskusliitto teetti kyselyn lapsiperheille, jossa selvitettiin koronakriisin vaikutusta lapsiperheiden elämään. Kyselyyn vastasi hieman yli 3000 ihmistä, ja se toteutettiin kahdessa osassa. Yksittäisiä vastauksia kerättiin vajaa 4000. Kyselyn perusteella noin 55 000 uutta lapsiperhettä koki niukkuutta kriisin takia. Jopa 40 prosenttia perheistä oli sellaisia, joissa huoltaja oli ollut YT-neuvottelujen piirissä tai huoltajan yritystoiminta oli kärsinyt kriisistä huomattavasti.
Kyselyn perusteella perheet kokivat kriisiajan stressaavana. Kokonaisuutena liikunnassa, unessa ja ravinnossa tapahtui muutoksia huonompaan suuntaan. Perheet, joiden asema kriisin alkaessa oli heikoin, kärsivät siitä vakavasti. Erityisesti se koski perheitä, joissa oli erityistä tukea tarvitsevia lapsia.
THL:n lastensuojelutilaston mukaan vuonna 2019 sijoitettiin kiireellisesti 4522 lasta ja huostassa oli 11 178 lasta. Vuonna 2019 kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli kaikkiaan 18 928 lasta ja nuorta.
Helsingin diakonissalaitoksen säätiön sijaisperhetoiminnan palvelualuejohtaja Leena Leppänen arvioi, että näkyvää muutosta sijaisperheiden tarpeelle ei ole tullut koronan takia. Hänen mukaansa sen sijaan aina on tarvetta sijaisperheille ja erityisesti perhehoitajia tarvitaan.
THL ja Lastensuojelun Keskusliitto pyysivät kunnille teettämässä kyselyssään kuntia arvioimaan, onko koronaepidemia vaikuttanut kodin ulkopuolisten sijoitusten kasvuun. Näihin kuuluvat avohuollon sijoitukset, kiireelliset sijoitukset sekä huostaanotot. 54 prosenttia vastaajista arvioi sijoitusten tarpeen pysyneen ennallaan, mutta jopa 39 prosentin mukaan kodin ulkopuoliset sijoitukset olivat lisääntyneet koronaepidemian myötä jo syksyyn mennessä. Vain kaksi prosenttia vastaajista arvioi kodin ulkopuolisten sijoitusten vähentyneen.
THL:n erityisasiantuntija Martta Forsellin mukaan kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat lisääntyneet jo ennen koronaepidemiaa ja peruspalveluissa syntynyt vaje on kuormittanut korjaavia palveluita entisestään. Koronaepidemian aiheuttavat vaikutukset eivät välttämättä näy lasten ja perheiden tilanteissa välittömästi.
Vuoden 2020 THL:n lastensuojelutilasto julkaistaan ensi vuonna.
