
Koronasta keskusteltaessa on helppo takertua siihen, mistä jäimme paitsi. Jokaisessa kolikossa on kuitenkin kaksi puolta, joten siksi on hyvä pysähtyä ajattelemaan myös kaikkea, mitä saimme tilalle. Koronavuosi on luonut mahdollisuuden käyttää 365 päivää mielikuvitukseen, ajatteluun sekä uudistuksille.
Vanhempi sukupolvi muistaa varmasti sen ajan, kun ei ollut puhelinta tai tablettia vierellä silloin, kun tylsyys iski. Se oli aikaa, jolloin viihde ei tullut valmiina, vaan piti keksiä viihdykkeet suurimmaksi osaksi itse. Se oli mielikuvituksen aikaa.
Nykyään tylsyyden iskiessä on helppo turvautua valmiina oleviin vaihtoehtoihin, kuten esimerkiksi elokuvailtaan leffateatterissa tai viikonloppurientoihin kantapaikassa. Kesät vietetään perinteisesti festivaaleista ja muista tapahtumista nauttiessa. Tänä vuonna kaikki perinteinen on peruttu ja koko vuosi on kaikessa kokonaisuudessaan ollut uudistusten ja rajoitusten aikaa.
Uusia vaihtoehtoja on kosolti
Tuttujen ja turvallisten valmiiden vaihtoehtojen ollessa pois käytöstä meidän on täytynyt keksiä suurin osa tekemisestä ja viihdykkeistä itse. Kesällä festivaalien ollessa peruttuja sosiaalisessa mediassa monet törmäsivät varmasti videoihin ja kuviin kaveriporukoiden järjestämistä omista festivaaleista. Kesäkuusta pitkälle syksyyn sosiaalinen media täyttyi postauksista, joissa näytettiin, kuinka kaikki oltiin tehty itse aina rannekkeista esiintymislavoihin asti. Myös jutun kirjoittaja itse oli osana järjestämässä omia festivaaleja, sillä perinteinen reissu ulkomailla järjestettäville Defqon 1 -festivaaleille jäi tältä vuodelta kokematta.
Valtioiden rajat menevät kiinni, lentoliikenne vähenee ja kiinnostus kotimaahan herää

Maiden väliset rajat menevät kiinni ja tiukkojen matkustusrajoitusten myötä monien ihmisten perinteeksi muodostuneet kesälomareissut ulkomaille jäivät vain haaveeksi. Kotimaan sisällä seikkaileminen oli kuitenkin mahdollista. Ulkomaanreissujen tilalle tulikin maakuntamatkailu kotimaassa.
Luonnossa liikkumisen, kuten patikoinnin ja telttailun suosio kasvoi. Sujautettiin lenkkarit jalkoihin, vedettiin reppu selkään ja lähdettiin luontoäidin helmaan vetämään keuhkot täyteen raitista ilmaa. Ulkoilmassa vietettiin aikaa myös muutenkin kuin patikoiden. Sosiaalinen media täyttyi kesän aikana videoista, joissa esimerkiksi perinteiset leffaillat teattereissa oltiin vaihdettu elokuvakokemukseen taivasalla. Omassa ulkoilmateatterissa picnic-vilttiä koristi läppäri tai tabletti. Elokuvan alkaessa kalliolta näkyi kuinka aurinko laski ja värjäsi koko taivaan. Lopputekstien pyöriessä ruudulla taivas oli täynnä tuhansia tuikkivia tähtiä.
Myös staycationeiden eli omassa kotikaupungissa tai lähiseuduilla lomailemisen suosio kasvoi. Monet kertoivat yllättyneensä positiivisesti siitä, miten antoisaa lähilomailu oli. Ilmiö on saanut monet myös miettimään, tarvitseeko tulevaisuudessa lentoliikennettä käyttää lomailuun jatkossa yhtä ahkerasti kuin ennen, jos ollenkaan.
Matkustusrajoitteista johtuen lentoliikenne harveni, mikä johti typpioksidin ja hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Liikenteen harvenemisesta johtuvat pienemmät päästöt ovat vaikuttaneet ympäristöömme positiivisesti. Venetsian kanaalien vesi kirkastui ja Himalajan vuoristo on näkynyt Pohjois-Intiaan ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen.
Korostunut hygienia on edelleen tarpeen
Keskeisimpinä keinoina koronan torjumisessa pidetään hygieniasta ja turvaväleistä huolehtimista. Käsi- ja yskimishygienian merkitystä on korostettu ja yhä useammalle on varmasti juurtunut takaraivoon tapa siitä, että kädet pestään, kun tullaan ulkoa sisään, ennen ruoanlaittoa ja ruokailua tai että yskitään ja aivastetaan hihaan.
Lisäksi silmien, nenän tai suun alueiden koskettelua tulisi välttää. Ennen esimerkiksi kaupassa käydessä oli tavanomaista törmätä tilanteeseen, jossa hedelmäpussia avatessa lipaistiin ensin sormea ja sitten vasta avattiin pussi. Klassinen hedelmäpussi -keissi tulee jäämään varmasti historiaan koronan jälkeen.
Uudet korostuneet hygieniatottumukset ovat tulleet jäädäkseen. Jo tänä vuonna muutokset vanhoissa tavoissa ovat olleet osittain vaikuttamassa siihen, että influenssa-aktiivisuus on ollut vähäisempää kuin aiemmin.
Muuttunut arki tuo uutta perspektiiviä
Ihmisillä on ollut aikaa ajatella omaa elämäänsä ja erityisesti arkeaan. Mitä kaikkea oma arki sisältää ja mitä se kaipaisi lisää? Viime keväänä yhdeksi koronailmiöksi muodostui esimerkiksi kiinnostus koulutukseen. Tämä muutostrendi oli huomattavissa esimerkiksi viime kevään korkeakoulujen yhteishauissa korkeampina hakijamäärinä. Moni herätteli myös vanhoja harrastuksiaan eloon tai aloitti aivan uuden. Verkossa tapahtuvien kielikurssien ja tanssituntien lisäksi myös käsityöt kasvattivat räjähdysmäisesti suosiotaan ja sosiaalinen media täyttyi erilaisista virkkaus-, ristipisto-, sekä neulomisvideoista.
Poikkeustilan aikana on ollut myös pakko pysähtyä. Monelle se on tarkoittanut kaivattua taukoa tiukasta työputkesta ja jatkuvasta ravaamisesta. On ollut pakko levätä. Myös monet keikkatyötä tekevät ovat saaneet viettää enemmän aikaa perheidensä kanssa. Yle uutisoi, että etätyö on vähentänyt muun muassa stressiperäisiä sairauksia. Se on vähentänyt esimerkiksi sitä stressiä, mikä syntyy aamuruuhkissa ryntäilystä.
Eilisen poikkeus on uusi normaali
Korona ei ole pelkästään luonut positiivisia mahdollisuuksia ajattelun, uudistusten ja mielikuvituksen puolesta. Se on vaikuttanut myös yhteiskunnallisella tasolla monin eri tavoin. On huomattu, että opiskelu ja osa töistäkin onnistuu vallan mainiosti myös etänä. Työmatkoihin ei kulu aikaa, ja esimerkiksi moni koululainen koki pystyvänsä keskittymään paremmin kotona. Tutkimusten mukaan työuupumus sekä sairaspoissaolot ovat vähentyneet. Olemme heränneet yhteiskuntana siihen, että voimme, ja meidän pitää vaatia muutosta. Pakon ei tarvitse olla motivaattori korona-ajan jälkeen.
Rajoitukset loivat mahdollisuuden uudistaa perinteitä, kokeilla uutta ja pistää kaikki aivosolut ja mielikuvitus koetukselle uusia vaihtoehtoja pähkäillessä ja etsiessä. Tämä vuosi tullaan ikuisesti muistamaan poikkeuksellisena, mutta ei välttämättä vain sen takia, että se rajoitti ja vei mahdollisuuksia. Se muistetaan myös sen takia, että koki ja piti hauskaa uusilla tavoilla ja sai uusia mahdollisuuksia.
Lisäksi tämä on ainakin varmaa, aikojen palatessa takaisin normaaliksi, mikään ennen tavalliseksi leimattu ei ole enää itsestäänselvyys. Sitä tulee arvostamaan kaikkea vapautta ja rajoitusten poistamisten luomia mahdollisuuksia ihan eri tavalla. Kaikesta ennen itsestäänselvästä tullaan nauttimaan enemmän.
Toimittajina Jenna Nieminen ja Iida Nousiainen