Koronan vaikutuksista mielenterveyskriisiin on uutisoitu laajasti jo heti pandemian alusta saakka. Ihmiset ovat yksinäisiä, kun rajoitukset iskevät tapahtumiin ja kaikkialle ei enää pääse tai uskalla mennä. Isot sukujuhlat ja kokoontumiset ovat olleet joko kiellettyjä tai viruslinkouutisointien vuoksi pelottavia meistä monelle.
Varsinkin riskiryhmiin kuuluvat ihmiset ovat joutuneet olemaan varsin paljon eristyksissä. Mielenterveyspalveluita on jouduttu karsimaan, kun hoitohenkilöstöä on tarvittu pandemian vuoksi muihin tehtäviin. Hoitojonot kasvavat, ja uutisissa on puhuttu jopa ihan mielenterveysvelasta. Joillekin pandemian pelko voi aiheuttaa suurta kärsimystä. Joillekin ahdistusta tuovat puolestaan rajoitusten tuomat muutokset elämässä, yksinäisyys ja pelko tulevasta. Monilta on lähtenyt koronan vaikutusten vuoksi myös työpaikka tai tulot.
Joissakin uutislähteissä puhutaan jo jopa mielenterveyskriisistä, mutta onko tilanne jo niin paha?
“Maailman terveysjärjestö ja YK ovat varoittaneet kriisistä jo hyvin varhaisessa vaiheessa koronan alettua, joten kyllä siitä on tosiaan kyse”, kertoo MIELI Ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
“Kriisipuhelinavun ja tuen tarve on kasvanut merkittävästi. Viime vuonna kriisipuhelimeen tuli vastattuja soittoja hieman yli 85 000, mutta yhteensä puheluita tuli yli 300 000”, Aalto-Matturi toteaa.
Vaikka päivystäjiä, ja sen myötä vastatuiden puheluiden määrää on pystytty muun muassa lahjoitusvaroin lisäämään, vastausprosentti on silti tämä. Tilastoissa näkyy myös uudelleen soittajat, eli jos heti ei pääse läpi, kannattaa silloin ehdottomasti soittaa hetken päästä uudelleen.
Minkälaisia puheluita Kriisipuhelimeen soitetaan?
Syyt soittoihin vaihtelevat; pandemian alussa ihmisiä huoletti enemmän itse korona ja sen leviäminen, sittemmin korona itsessään on huolettanut suurta osaa yhteydenottajista vain silloin,kun siitä on tullut uusia, ahdistavia uutisia. Uutisoinnit koronaviruksen eri variaatioista ja uusista aalloista näkyvät soittojen määrissä ja aiheissa selkeästi. Huoli läheisistä on ollut alusta asti mukana yhteydenottajien murheissa, ja on yhä vieläkin.
“Nyt yhteydenotoissa näkyy suurimpana aiheena ihan vain yleinen paha olo. Itsetuhoisuus on yleistynyt pandemian aikana, joskaan itsemurhat eivät. Palvelut eivät nyt selvästikään tue ihmisiä riittävästi. Kriisipuhelimeen soittaa jatkuvasti yhä huonompikuntoisia ihmisiä, hoitojonot ovat entisestään pidentyneet, eikä erikoissairaanhoito pysty selvittämään kaikkia hoitojonoja ja ottamaan ihmisiä hoitoon tarpeeksi pian”, Aalto-Matturi toteaa.
Ihmissuhdeongelmat olivat ennen koronaa suurin syy siihen, miksi kriisipuhelimeen soitettiin, eivätkä nekään puhelut toki ole mihinkään kadonneet. Korona-ajan tuomat isot elämänmuutokset ahdistavat ihmisiä, ja arjen hallinta on osalla hukassa,kun koko elämä on muuttunut. Alkuun oltiin huolissaan ikäihmisistä, mutta he ovat näyttäneet pärjäävän aika hyvin tämän kaiken keskellä. Nuoret sen sijaan kärsivät nyt erityisen kovasti.
“Keskusteluissa ei nouse enää pahemmin itse korona esille, vaan sitä saatetaan sivuta. Itse asiassa se ei enää tukea hakevilla niinkään ole pinnalla, vaan ihmiset ovat nyt sopeutuneet ajatukseen, että tämä korona-aika on nyt vain se aika, jota me täällä eletään. Uusien uutisten aikaan korona itsessään tosin korostuu taas puheluissa, kun esimerkiksi on luultu, että ollaan menossa parempaan päin ja sitten onkin tullut taas jokin uusi aalto”, kertoo Aalto-Matturi.
Lapset ja nuoret pahimmassa vaarassa
Useissa uutislähteissä viitataan juuri nuorten masennus- ja ahdistusoireiden lisääntyneen valtavasti, ihan kansainvälisesti. Onko korona-aika iskenyt pahimmin juuri nuoriin ihmisiin? Miksi?
“Kysehän ei tässäkään ole siis ainoastaan koronasta, vaan jo ennen koronaa nuorten mielenterveydestä oli huoli”, sanoo Aalto-Matturi.
Eri maissa tehdyissä tutkimuksissa hieman eri tuloksia
Saksalaisen yhden tutkimuksen mukaan koronan vaikutukset juuri erityisesti nuoriin poikiin on ollut kaikkein suurinta, kun taas toinen tutkimus YLEn mukaan ilmoittaa sen iskevän nimenomaan nuoriin naisiin. Islannissakin mielenterveysoireilu on keskittynyt pahimmin nuoriin tyttöihin. Miten meillä Suomessa, voiko minkäänlaista sukupuolittumista havaita yhteydenotoissa?
“Kouluterveyskyselyn mukaan koronan tuomat mielenterveysoireilut ovat keskittyneet täällä Suomessa eniten nuoriin tyttöihin. Joka kolmas yläastelainen tai toisen asteen ikäinen tyttö kokee ahdistusta, joka neljäs yksinäisyyttä, ja nämä molemmat ovat lisääntyneet, toteaa Aalto-Matturi.
Voisiko syynä tähän olla se, että tytöt ja naiset ajattelevat yleisesti enemmän mielenterveyttä kuin miehet? Naiset yleisesti ottaen ovat herkempiä huomaamaan ja sanoittamaan tunteitaan. Eniten itsetuhoisia ihmisiä kaikista ryhmistä on alle 30-vuotiaissa naisissa. Isossa kuvassa naisilla on yleisestikin todettu olevan enemmän masennusta – ainakin diagnosoitua sellaista. Miehet eivät ehkä hakeudu niin helpolla avun piiriin kuin naiset, ja esimerkiksi masennus tai ahdistus voi oireilla miehillä ja pojilla eritavoin kuin naisilla.
“Miehillä masennus voi esimerkiksi näkyä päihteiden käyttönä, sulkeutumisena tai vaikkapa aggressiona. Ahdistusta on kuitenkin kyselyn mukaan myös pojilla nyt huomattavasti aiempaa enemmän”, kertoo Aalto-Matturi.
Tilanteella pitkäkestoiset vaikutukset
Jotkut povaavat suurinta heräämistä mielenterveyskriisiin vasta siihen hetkeen, kun pandemia on jollain tapaa kesytetty. Minkä takia uskotaan, että pandemian vaikutukset mielenterveyteen näkyvät kunnolla vasta silloin?
“Moni ajattelee, että nyt on tämä koronakriisi, ja kun se on ohitettu, niin voidaan lakata murehtimasta. Näin asia ei kuitenkaan ole. Kuormitus on kasautunut kaikkialla ja hoitovelka kasvanut, osana pandemian jälkeistä jälleenrakennusta pitää miettiä mielenterveyden laajoja pitkäkestoisia vaikutuksia. Miten sitten päästään tästä eteenpäin. Lasten ja nuorten hoitoon ihan erityisesti tulee jatkossa panostaa”, selventää Aalto-Matturi.
Minkälaista apua MIELI ry:ltä voi sitten saada?
“Meillä on Kriisipuhelin, johon voi nyt soittaa vuorokauden ympäri kuka vain. Verkkokriisiapua nuorille tarjoaa lisäksi Sekasin- chat, joka kuuluu Sekasin- kollektiiviin, jonka koordinaatiosta vastaa järjestöverkosto MIELI. Siihen kuuluvat Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Settlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä. Sitten meillä on Solmussa -chat aikuisille, kriisivastaanotto, jossa voi tavata saman kriisityöntekijän kanssa parikin kertaa, vaikka etänäkin, ja erilaista ryhmätoimintaa”, kertoo Aalto-Matturi.
Lisäksi MIELI ry. järjestää mielenterveyttä edistävää toimintaa ja koulutuksia kouluissa, työpaikoilla ym, joissa opetellaan miten ehkäistään ongelmia, tuetaan hyvinvointia, tehdään oman hyvinvoinnin kannalta viisaita ratkaisua, ja opitaan yhteisöllisyyttä. Itsestä ja läheisistä huolehtimisen opettelua.
Valitettavaa kyllä, avun tarve on niin suuri että väistämättäkin näihinkin palveluihin syntyy jonoja. Sen vuoksi Kriisipuhelimeen otetaan jonoon kerrallaan vain yksi soittaja, ettei tule tuntikausien jonoja. Noin joka neljänteen puheluun ei keretä vastaamaan.
“Sitten kannattaa soittaa vain uudelleen – se, ettei keretä vastaamaan, ei tarkoita sitä, että nämä ihmiset jäisivät hoitamatta”, kehottaa Aalto-Matturi.
Sekasin -chatissa puolestaan voi joskus olla jopa tuntikausien jonoja pahimmillaan.
“Se, että teini-ikäinen jaksaa odottaa niin hurjan kauan chatissa päästäkseen vain juttelemaan jonkun kanssa, kertoo jo tilanteen vakavuudesta”, toteaa Aalto-Matturi
Osa ihmisistä ei uskalla ottaa yhteyttä mielenterveysasioihin liittyen, kun kokevat, että koronapotilaat pitäisi hoitaa ensin. Moni vähättelee oireitaan, tai ei uskalla lähteä esimerkiksi lääkäriin koronatartunnan pelossa. Mitä sanoisit näille ihmisille, MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi?
“No ensinnäkin, jos vointi omasta hyvinvoinnista herää, niin tukea kannattaa ehdottomasti silloin hakea. On ikävää, että korona aiheuttaa vastakkainasettelua erilaisten sairauksien hoitojen suhteen. Jotkin mielenterveyssairaudet voivat pahentua hoitoa odotellessa, josta voi seurata vaikkapa pitkäkestoisia kroonisia vaivoja, ja muuta hyvin ikävää. Ihmisen on tärkeää hakea apua, jos voi huonosti. Koronan aikaan liikkeelllelähtö omasta kodin turvasta voi olla vaikeaa, kun on suojautunut parhaansa mukaan taudilta eristäytymällä itseään ja toisia suojellakseen. Onneksi tämän muutaman vuoden aikana on otettu upeita digiloikkia ja etäyhteyksinkin voidaan nyt hyvin tukea ihmisiä, jos koronatilanne on hankala, ihminen ei uskalla lähteä lääkäriin tartunnan pelossa tai onkin jo vaikka sairastunut.”
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin mukaan lähes neljä viidestä mannersuomalaisesta uskoo koronapandemian lisäävän mielenterveysongelmien määrää tulevaisuudessa. 62 % puolestaan arvioi koronan heikentävän erityisesti mielenterveyskuntoutujien tilannetta.
Lue lisää nuorten mielenterveysongelmista täältä.
HANNA AULAVUORI
