Konservaattori Polina Semenova tarkasti tänään Havis Amandan kunnon. (KUVAT: SAMPSA HANNONEN)

Helsingin kaupunki on tilannut konservaattorin selvityksen Havis Amanda -veistoksen kunnosta. Kauppatorin laidalla seisovasta Mantasta löytyi tarkastuksessa vaurioita. Helsingin kaupunginvaltuustossa on herännyt keskustelu alkuperäisen patsaan korvaamisesta kopiolla.

Helsingin kauppatori täyttyi perinteiseen tapaan juhlijoista viime perjantaina, kun Suomen miesten maajoukkueen paikka jalkapallon EM-kisoissa varmistui. Kansanjuhlan keskipisteenä oli totutusti Ville Vallgrenin vuonna 1906 valmistunut pronssiteos Havis Amanda, tuttavallisemmin Manta.

Mantan kunto on puhuttanut jo pitkään. Sitä ei ole suunniteltu kiipeilyä varten. Heikon kunnon vuoksi Manta lakitetaan vappuisin nosturin avulla. Kyseessä on sisältä ontto, ohutkuorinen pronssiveistos. Vuosien saatossa Manta on kulunut luonnollisesti, mutta myös juhlinnan vaikutuksesta.  Juhlijoilla on tapana kavuta viisimetrisen patsaan päälle.

Helsingin kaupunki on tilannut selvityksen patsaan tilanteesta konservointiliike Patinalta, jonka konservaattori Polina Semenova arvioi Mantan kunnon tänään.

”Käyn patsaan läpi ensin pintapuolisesti. Paikannan pronssikuoren naarmut ja klommot. Tarkastan myös, puuttuuko patsaan kiinnityksestä ruuveja ja pultteja. Lisäksi mittaan, onko veistos kallistunut. Kartoituksessa selviää mahdolliset korjaustarpeet”, Semenova sanoo.

Kuntoarviossa käytetään erityistä lasermittaa, jonka avulla patsaan positio alustaan nähden selviää.

Teokseen kuuluu myös graniittinen allas merileijonapatsaineen, jonka keskellä Manta seisoo.

”Konservaattorin näkökulmasta kyseessä on kokonaistaideteos. Kiviosat ja pronssiteos kuuluvat yhteen, ja myös altaan kunto tarkastetaan.”

”Lautasesta”, jonka päällä Manta seisoo, löytyi murtumaa. (KUVAT: SAMPSA HANNONEN)

Perjantaisia juhlia varten allasosa suojattiin metallilevyillä, jotka ovat vääntyneet juhlijoiden alla. Ne ovat vaurioittaneet altaan pohjan betoniosia. Veistos on muutenkin ottanut osumaa.

”Itse veistoksen patsasosassa ei näy pintapuolisia vaurioita. Kuitenkin ”lautasessa”, jonka päällä Manta seisoo, näkyy murtumaa. Tämä itsessään kertoo, ettei veistos kestä kiipeilyä”, Semenova kertoo.

Patsaan kuori on ohut ja sen paksuutta on mahdotonta kasvattaa. Muutkin huoltotoimet on harkittava tarkkaan.

”Konservoinnissa on pienimmän puuttumisen periaate. Kyseessä on vanha teos, joten pienetkin muutokset voivat vaikuttaa kokonaisuuteen yllättävästi. On mietittävä kahteen kertaan, ovatko korjaukset välttämättömiä. Lähtökohtana on lisävaurioiden ennaltaehkäisy, mutta toki pieniä paikkauksia voidaan tehdä”, Semonova kertoo.

”Veistos kyllä kestää tässäkin kunnossa, mikäli sen päällä ei enää kiipeillä.”

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Fatim Diarra (vihr.) ehdotti eilen patsaan siirtämistä turvaan, ja sen korvaamista kopiolla. Tällä tavoin mittaamattoman arvokas patsas selviäisi tulevien kansanjuhlien kuritukselta, mutta yksi Helsingin symboleista pysyisi paikallaan.

Semenovan mukaan asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

”Patsaan kopiointi on taide-eettinen kysymys. Havis Amanda on historiallinen kokonaisuus, kopio on aina vain kopio. Lisäksi jos vain patsas korvataan, kuluisi allas eri tahtiin. Eikä siirtokaan ole riskitön. Henkilökohtaisesti sympatiat ovat kyllä juhlijoiden puolella, mutta konservaattorina minun täytyy olla mielipiteessäni konservatiivisempi.”

Havis Amanda

  • Ville Vallgrenin suihkulähdeteos on valmistunut vuonna 1906, kauppatorille se pystytettiin vuonna 1908
  • Patsas on ohutkuorinen ontto pronssiveistos, allas ja merileijonapatsaat graniittia
  • Teosta pidettiin aluksi epäsiveellisenä
  • Ylioppilaat pesevät ja lakittavat Mantan perinteisesti vappuaattona
  • Patsaan päälle kiipeäminen kiellettiin vuonna 1990