Olympialaisten ja jalkapallon MM-kisojen ylle synkän varjon ovat tuoneet ihmisoikeuksien rikkominen, ympäristön saastuttaminen ja korruptio. / craigclark

Joka neljäs vuosi maailma pääsee nauttimaan kesä –ja talviolympialaisten juhlista. Moni penkkiurheilija ei kuitenkaan tiedä, että samalla kun voittaja juhlii olympiakultaa, kisaisäntä rikkoo ihmisoikeuksia ja turmelee ympäristöä.

Saasteita ja ihmisoikeuksien tallaamista Pekingissä

Pekingin olympilaisissa kilpailtiin Pekingin kansallisella stadionilla, joka tunnettiin linnunpesänä. / Wikimedia

Kiinan pääkaupungissa Pekingissä järjestettiin kesäolympialaiset 8.-24.elokuuta 2008. Kiina sai kisaisännyydestä runsaasti kritiikkiä, sillä maassa poljetaan ihmisoikeuksia ja ilmastoa saastutetaan koko ajan. Ennen olympialaisten alkua Kiina ilmoitti yrittävänsä parantaa Pekingin ilmanlaatua. Yle Uutisten mukaan kaupungin viranomaiset ovat toivoneet, että yhtiöt ja virastot päästäisivät työntekijänsä ajoissa kotiin. Suurin osa kisatapahtumista järjestettiin ilta-aikaan, eikä työmatkalaisten haluttu täyttävän liikennevälineitä samaan aikaan kun kisaturistit menivät seuraamaan kisoja.

Ilmanlaatu ei paljon parantunut, eivätkä varsinkaan ihmisoikeudet. Uudessa Suomessa julkaistussa uutisessa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan olympialaisissa työskenteleviltä journalisteilta estettiin pääsy Amnestyn verkkosivuille. Kiinan harjoittama sensuuri jatkui muutenkin koko maassa, Amnesty jatkaa. Tämäkin siitä huolimatta, että seitsemän vuotta ennen olympialaisten alkua Kiina lupasi taata täyden vapauden medialle.

Mielenosoituksia ja adressi

Ennen olympialaisten alkua Tiibetin buddhalaismunkkien aloitteesta järjestettiin rauhanomaisia mielenosoituksia Kiinan hallintoa vastaan. Nämä mielenosoitukset saivat Kiinan armeijan tankit ja panssarivaunut liikkeelle. Ainakin jopa sadan ihmisen epäillään kuolleen väkivaltaisesti tukahdutetuissa levottomuuksissa, Turun Sanomat kertoo.

Sports for peace –sivustolla taas yli sata urheilijaa vetosi Kiinan presidenttiin. Pekingin olympialaisten aattona internetissä julkaistussa vetoomuksessa vaadittiin rauhanomaista ratkaisua Tiibetin tilanteeseen sekä ihmisoikeuksien parantamiseen. Adressissa olivat mukana muun muassa kroatialainen korkeushyppääjä Blanka Vlasic ja maailmanennätyksen 110 metrin aidoissa juossut kuubalainen Dayron Robles.

Pakkolunastuksia Sotshissa

Sotshin talviolympialaisten tunnus. / Wikimedia

Vuoden 2014 talviolympialaiset järjestettiin Sotshissa, Venäjällä 7.-23.helmikuuta. Olympialaisista tuli tähän mennessä maailman kalleimmat 35 miljardilla eurolla, joka maksoi lähes 15 kertaa enemmän kuin Salt Lake Cityssä 2002 ja Vancouverissa 2010. Olympialaisia luonnehdittiin etukäteen myös Venäjän presidentin, Vladimir Putinin, voimannäytöksi.

MTV Uutisten mukaan kaikkien suorituspaikkojen, olympiakylän ja stadionin rakennustyöt aloitettiin nollasta. Niinpä tuhannet ihmiset joutuivat lähtemään pois kodeistaan. Pakkolunastuksia varten säädettiin ’olympialaki’, joka mahdollisti nopeat pakkolunastukset ilman valitusoikeuksia.

– Kyläläiset olivat hyvin ärsyyntyneitä. He eivät halunneet antaa haastatteluja, koska pelkäsivät tilanteen muuttuvan kannaltaan vieläkin vaikeammaksi. Parhaillaan he käyvät oikeutta saadakseen korvauksia kallistuneista ja romahtaneista taloistaan, MTV Uutisten kirjeenvaihtaja, Petri Saraste kertoi.

Ihmisoikeusrikkomuksia talviolympialaisissa

Sotshin kisat olivat ensimmäiset talviolympialaiset, joissa nostettiin esille ihmisoikeudet. Muun muassa olympialaisten alla kisojen rakentamiseen liittyneet laittomat pakkohäädöt, työolojen ongelmia ja ympäristuhoja paljastaneet Krasnodarin alueen ympäristöjärjestön aktivistitJevgeni Vitishko ja Igor Hartšenko, pidätettiin 3.ja 4.helmikuuta Amnesty Internationalin mukaan. Heitä vastaan esitettiin tekaistuja syytteitä muun muassa ’huliganismista’ ja he molemmat viettivät olympialaisten avajaiset telkien takana.

Myös muita aktivisteja ja toimittajia pidätettiin. 17-vuotias italialainen transsukupuolinen aktivisti, Vladimir Luxuria, pidätettiin 17.helmikuuta, kun hän kantoi sateenkaarikylttiä, jossa luki ”It’s okay to be a gay”. Ihmisoikeuksia rikotaan Venäjällä edelleen ja pidätykset tahrasivat ikuisesti Sotshin talviolympialaisten maineen.

Korruptiota MM-jalkapallossakin

Qatarin jalkapallon MM-kisojen tunnus. / Wikimedia

Venäjällä viime kesänä järjestetyt jalkapallon MM-kisat saivat osakseen Sotshin olympialaisten tapaan kritiikkiä korruptiosta ja ihmisoikeuksien rikkomisesta. Loppuvuodesta 2022 Qatarissa järjestettävät jalkapallon MM-kisat saivat vielä enemmän kritiikkiä.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Qatarissa rakennusmiesten ja työläisten ihmisoikeuksia loukataan pahasti edelleenkin. He asuvat kurjissa oloissa eikä heille makseta kunnolla palkkaa. Lisäksi heidän passinsa takavarikoidaan ja pahimmassa tapauksessa työläiset joutuvat maksamaan tuhansia dollareita työnvälittäjilleen päästäkseen töihin.  Sekä Qatar että Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa ovat tietoisia asiasta.

Yksikään Qatarin toistuvista lupauksista parantaa siirtotyöläisten asema ei ole toteutunut. MM-kisojen järjestelykomitean pääsihteerin Hassan Al Thawadin mukaan Amnesty on liioitellut raportissaan työntekijöiden karmeita oloja.

– Me olemme aina olleet tietoisia siitä, ettei meillä ole taikasauvaa, jolla korjata asia alusta lähtien. Me parannamme asioita joka päivä, Al Thawadi lupaili.

Muutos parempaan ehkä tulossa

Ihmisoikeuksia rikotaan ja ympäristöä saastutetaan edelleen, mutta siihen on tulossa todennäköisesti muutos. MTV Sport kertoi 24.10.2014, että Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) sisällyttää jatkossa ihmisoikeudet tulevien kisajärjestäjien sopimuksiin, mikä poiki poikkeukselliset kiitokset Human Rights Watch –kansalaisjärjestöltä.

– Kultamitali KOK:lle siitä, että he laittoivat ihmisoikeudet mukaan isäntäkaupunkien sopimuksiin, Human Rights Watch twiittasi.

Pykälä tarkoittaa käytännössä syrjinnän kitkemistä, kansainvälisten työehtosopimusten noudattamista sekä kisoihin liittyviä ympäristöperusoikeuksia. Valoa on siis näkyvissä pitkän ja pimeän tunnelin päässä.

Teksti: Pekka Luokkala

Lähteet: Yle Uutiset, Yle Urheilu, Turun Sanomat, Uusi Suomi, MTV Uutiset, Amnesty International ja MTV Sport

Kuvat: Wikimedia ja Pixabay