Kolme seppää oli yllättäen saanut vaatetusta, mutta pakarat sentään vilahtelivat naiskatselijoiden silmäniloksi. (Valok. Nina Schleifer)

Hop’n Shake Tours’in järjestämä kävelyretki vei osallistujat Helsingin alastomien patsaiden pariin. Kierroksen aikana nautittiin kurveista ja kaarista, perehdyttiin patsaiden historiaan ja kuultiin tarinoita niiden skandaalinkäryisestä menneisyydestä.

Tirkistely aloitettiin torstai-iltana 20.9. Korkeimman oikeuden talon pihaportin luona, kun kävelykierroksen vetäjä Tanja Eranto kaivoi kiikarin laukustaan ja lainasi sitä osallistujille. Sisäpihalla pilkotti komea alaston mies venyttelemässä. Ainakin naiskatsojan silmille näky oli realistisuudessaan mitä kiinnostavin.

Kyse oli Yrjö Liipolan teoksesta Heräävä voima, joka on suurelle yleisölle melko tuntematon, koska se sijaitsee lukitun portin takana. Helsingissä on yllättävän paljon myös muita alastomia patsaita.

– Kun Suomen valtio oli nuori, haluttiin pääkaupunkia koristella ja tehdä siitä eurooppalaisempi. Kaupunginisät halusivat meille samanlaisia marmorisia patsaita kuin Roomassa. Ei niitä ihan saatu, mutta tuli omanlaisia, kertoi Hop´n Shake Tours’in perustaja Tanja Eranto.

Tanjan järjestämien kävelykierrosten aikana kuullaan totta ja tarua näistä patsaista. Hän oli ajatellut kohderyhmäksi ulkomaisia pieniä ryhmiä, mutta yllättäen kaupunkilaisten keskuudessa kiinnostus on ollut suurinta. Monet haluavat tulla kuulemaan lisää omasta kotikaupungista. Niin myös tänään.

Kierroksen luoja Tanja Eranto ja Meren rakastettu eli Havis Amanda, joka nappasi kultaa osallistujien kesken järjestetyssä ”kauneimmat kankut” –kilpailussa. (Valok. Nina Schleifer)

Skandaalinkäryinen syntymäpäiväsankari

Eräs Suomen kaikkien aikojen suurimmista kulttuuriskandaaleista tapahtui päivälleen 110 vuotta sitten, kun Havis Amanda paljastettiin. Helsingin kaupunki oli tilannut patsaan Pariisissa työskentelevältä kuvanveistäjä Ville Vallgrenilta. Arvostelijoiden mielestä Havis Amanda Meren rakastettu – oli aivan liian hemaiseva, liian pariisilainen.

Kritiikkiä aiheuttivat neidon liian kurvikkaat muodot ja vesialtaan merileijonat, jotka eivät kuuluneet suomalaiseen eläinmaailmaan. Varsinkin naisasialiike oli pöyristynyt naikkosesta, joka herätti ohikulkijoissa riettaita ajatuksia.

– Naisasialiike olisi käyttänyt patsashankkeeseen kulutetut 80 000 silloista markkaa ”höpö höpö” –taiteen sijaan naisten asioiden hoitamiseen ja prostituution vastustamiseen.

Kun Vallgrenilta oli kysytty, miksi nainen on alasti, hän oli todennut: miksi ei. Kyse oli neitokaisesta, joka juuri oli noussut merestä. Hänelle kyse oli symbolista eikä mistään tietystä naisesta, vaikka mallina oli oletettavasti ollut parikin pariisitarta.

Viehkeitä vedenneitoja

Kierroksen aikana kohdattiin myös monia muita vedenneitoja. Suurin yllätys oli Esplanadin puistossa ohikulkijoilta usein huomaamatta jäävä Viktor Janssonin suihkukaivoveistospari. Aallottaret ja Ilmaiskyyti viehättivät elegantilla leikillisyydellään. Sarjan kolmas suloinen Merenneito-veistos sijaitsee Bensowin liiketalon sisäpihalla.

 

Aallottaret-veistoksen viehkeänä mallina oli kuvanveistäjä Viktor Janssonin Tove-tytär, joka tunnetaan paremmin muumihahmojen luojana. (Valok. Nina Schleifer)

Yrjönkadulla tutkimme vuonna 1940 valmistunutta Sakari Tohkan veistosta Tursas ja vedenneito. Suomalaisesta kansanrunoudessa tursas tarkoittaa hirviötä, ja veistos kuvaa hirviötä uhmaavaa neitoa. Veistoksesta voi tehdä monia tulkintoja, joita Tanja mielellään kierroksilla kyseleekin.

– Tuossa on selvästi teline, jossa on ollut kiinni jotakin. Veikkaan, että siinä on ollut keihäs, jonka neito on tempaisemassa hirviön pään läpi. Minä näen siinä Suomi-neidon ja Neuvostoliiton kamppailun. Arvelen, että tuossa viereisessä Tornissa majaillut valvontakomissio on poistatuttanut keihään, pohdiskeli retkelle osallistunut Jyrki Uutela saamatta kuitenkaan vahvistusta teorialleen.

Pontevia miehiä

Vaikka naispatsaat esiintyvät usein alastomina, suurmiehet poseeraavat veistoksissa pyhäpuvuissaan.

 – Eräs suurmies juoksentelee kuitenkin alasti. Väinö Aaltoselta tilattiin Paavo Nurmesta näköispatsas ja hups heijaa – tulikin täysin näköispatsas eli alaston patsas. Ja siitähän tuli hirveä huuto, naurahti Tanja.

Skandaalin hillitsemiseksi patsas jouduttiin viemään 25 vuodeksi Ateneumiin pois katseilta. Nykyaikana alastomuus tuskin herättäisi voimakkaita reaktioita, mutta tämä taidesuuntaus on ohi. Nyt ei kenellekään tulisi mieleenkään tehdä alastonta patsasta – varsinkaan kenestäkään julkisesta hahmosta.

– Keksittekö te jonkun naisen tai miehen nykyajalta, josta voisi tehdä alastonpatsaan, kyseli Tanja lopuksi.