Kirpputorit saivat alkunsa 1800-luvun Ranskasta vanhan, käytetyn tarpeiston myymisestä basaarityyppisillä kauppakauppapaikoilla. Nimi kirpputori juontuukin suoraan kirpuista, joita vanhoissa vaatteissa ennen aikaan usein oli.

Vaatteet ovat pysyneet kirpputorien eli vapaammin kirppisten suosituimpina myyntiartikkeleina näihin päiviin asti. Kirput ovat onneksi kadonneet.

Myynnissä viinapossu, tyhjä.

Kampin Kirpputorin omistaja Erik Laitinen on pyörittänyt yritystään neljä vuotta ja sanoo, että vaatteilla käydään heilläkin eniten kauppaa.

− Vaatteiden osuus myynnistä on noin kahdeksankymmentä prosenttia.

Vaatteiden ja asusteiden lisäksi kauppaa tehdään muullakin tavaralla.

─ Löytyy meiltä toisinaan antiikkiakin ja design-kalusteita. Kotimaiset design-tuotteet tekevät yleensäkin hyvin kauppansa. Nyt ovat 1940-1960-lukujen lasitavarat nousseet suosituiksi ja huonekaluista varsinkin pinnatuolit, Laitinen mainitsee.

Kampin kirpputori Runeberginkadulla Helsingissä on kahdessa kerroksessa. Myyntipöydät ja vaaterekit ovat alakerrassa, ja yläkerrassa on myynnissä tavaroita Artekin merkkikalusteista tauluihin, italialaisiin muotisaappaisiin ja vitriinissä oleviin pientavaroihin. Näyteikkunassa pöydän päällä on tarjolla silinterihattu säilytysrasioineen aivan 1900-luvun alusta.

Saappaita saapasmaasta.

Asiakaskunnassa miehet ovat pienemmässä osassa

Kävijäkunnasta Kampissa suuri osa on nuoria naisia. Se tuskin on tavatonta muillakaan kirpputoreilla, ainakaan niillä, joissa vaatteita myydään, mutta kyllähän miehetkin kirppiksillä käyvät.

Alakerrassa pöytien välissä todellakin käyskentelee lähes ainoastaan naispuolisia asiakkaita, mutta paikalta löytyy myös Heikki, 21.

─ Ei minulla ole ollut myyntipöytää koskaan, mutta onhan kirppiksillä kiva käydä muutenkin, ja vaikka uusia vaatteita enimmäkseen ostankin. Kirpputorit ovat hyvä asia, koska silloin käyttökelpoista tavaraa ei mene kaatopaikalle.

Sovituskoppien edustalla on ostoskorin kanssa kaksi nuorta helsinkiläisnaista.

Jenni, 17, sanoo olevansa kirppiksellä ostoksilla. Hän sanoo harrastavansa vaatteita, koska opiskelee vaatealaa ja melko varmasti alalle suuntautuukin.

─ Ostan uusiakin vaatteita, mutta kirpputoreilla käyn myös. Vain ostamassa, en myymässä. Nyt olen ostamassa ainakin housut, neulepaidan ja takin. Vaatteet ovat harrastus ja melko varmasti aioin vaatetusalalle.

Kaverina Jennillä on Ada, 18, joka sanoo ostavansa uusia yleensä vaatteita, ja ettei osta nyt mitään.

─ Opiskelemme muotiassistenteiksi Stadin ammattiopistossa, hän sanoo.

Yksi kasvava kävijäryhmä ovat turistit. Ollaanhan Helsingin keskustassa isojen hotellien lähettyvillä. Kesäisin kaupungissa on myös paljon risteilyturisteja, joita suuret risteilyalukset Helsinkiin miltei päivittäin tuovat.

Nyt kirpputorille osui yhtä aikaa useampikin kiinalainen, joista tosin Gu asuu Helsingissä.

─ Käyn täällä joka päivä ja ostan ja myyn jatkuvasti jotakin. Minulla on pöytä alakerrassa. Tämä on minulle harrastus, hän sanoo.

Sha ja Katherine tulivat Helsinkiin kirpputoreja kiertelemään.

Paikalle osuu myös kaksi kiinalaista opiskelijaa, jotka kertovat olevansa kotoisin Pekingistä ─ Sha, 25, ja Katherine, 23. Tällä hetkellä he asuvat ja opiskelevat Oslossa, mutta olivat tulleet Helsinkiin kirpputoreja kiertelemään.

─ Kirpputorien kiertely on harrastuksemme. Olemme olleet kirppiksillä muuallakin Euroopassa. Täältä ostin tällaisen kaakelin, koska siinä on kiva kuva, eikä se edes maksanut kuin 0.50€. Vien sen kotiin muistoksi, toinen tytöistä sanoo.

Seuraavaksi he etsiytyvät kuitenkin toiselle kirpputorille, joka löytyy kännykkäsovelluksen kartasta. He näyttävät, että kartalle on merkitty kaikkien kirpputorien sijainnit Helsingissä.

Kanta-asiakkaita riittää

Kampin Kirpputorin omistaja kertoo, että kirpputorin asiakaskunnassa on paljon muitakin kanta-asiakkaita kuin Gu.

─ Kuka ostaa, kuka myy, jotkut tekevät kumpaakin, hän sanoo.

Kampin Kirpputorin vakiokävijät Anne-Marie ja Gu.

Yksi heistä on pitkän linjan kirppisharrastaja Anne-Marie, joka on harrastanut kirpputoreja jo vuodesta 1997. Hän toimii sekä ostajana että myyjänä.

─ Ostan kirppikseltä etupäässä oikeastaan melkein kaiken, ruokaa ja alusvaatteita lukuun ottamatta. Myyn eteenpäin vanhat tavarat, joita en enää käytä. Minulla on juuri menossa sisustusprojekti ja tarpeet löydän kirppiksiltä.

Kampin Kirpputori sijaitsee osoitteessa Runeberginkatu 8.

Anne-Marien mielestä perinteiset itsepalvelukirpputorit ovat häviämässä, mikä on surullista.

─ Esimerkiksi Hietalahden kirpputori, joka oli varmaan Suomen ensimmäisiä kirppiksiä aikanaan, ellei peräti ensimmäinen, tekee kuolemaa. Sieltä aloitin ja siellä käyn edelleen välillä, Anne-Marie muistelee.

─ Suomen kirpputorikulttuuri perustuu aika paljon ammattilaismyyntiin ja asiakaskuntakin on kyllä muuttunut. Ennen oli maksukykyisempiä ostajia, mutta nyt etsitään superedullisia löytöjä. Retro ja vintage ovat lisääntyneet.

Turistien osuus on kasvanut hänenkin mielestään. Anne-Marie kertoo, miten hän kerran lisäsi kuvia tuotteistaan omalle Instagram-tililleen ja ostajia tuli kuvien perusteella Japanista asti.

─ Ihan tavallisia käyttötavaroita möin. Eivät olleet Muumi-tuotteita.

Marimekon unikkokuvio on tuttu tarjottimessakin. Muumimuki odottanee ostajaansa Japanista.

Omistaja Laitinen sanoo panneensa yhden asian merkille.

─ En osaa sanoa, vaikuttaako ison kauppakeskuksen läheisyys toimintaamme oikein mitenkään, mutta olen huomannut, että meillä on asiakkaita, jotka tulevat tänne myymään kaupasta tekemiään virheostoksia.

─ Ja onhan ihmisillä nurkissaan muutenkin tavaraa, joita he laittavat kiertoon. Sehän on vihreä teko, ettei käytettyä ja vanhaa tavaraa heitetä pois. Näen, että kirpputoreilla on tulevaisuutta jatkossakin. Mekin olemme laajentaneet aukioloamme kuudesta päivästä seitsemään eli olemme nykyisin viikon jokaisena päivänä avoinna, mainitsee Laitinen.

Sama mielipide on Anne-Mariellakin, vaikka hän itsepalvelukirppisten katoamista surikin.

─ Eivät ihmiset kuluttamista lopeta, mutta kulutustottumukset muuttuvat.