Lukutaito on portti maailmaan. Jaredd Craig / Unsplash.

 

Kai Ekholmin kolumni ja Mikael Jungnerin twiitit ovat herättäneet keskustelua lukutaidon tärkeydestä. Lukutaito on kuitenkin ihmisen elinehto, ilman sitä ihminen ei pärjää yhteiskunnassamme.

“Yllättävän kömpelö käyttöliittymä.”

“Kirjat ja lukeminen on lyhyt välivaihe ihmiskunnan historiassa. Miljoonat lukihäiriöiset tervehtivät ilolla siirtymistä eteenpäin. Tarina kirjaimin on monelle yhtä luontevaa omaksua kuin musiikki pelkästään nuotteina.”

Ylläolevat sitaatit ovat Mikael Jungnerin Twitter-tilillä synnyttämiä kommentteja liittyen Kai Ekholmin julkaisemaan kolumniin. Ekholmin kolumni otti kantaa suomalaisten lukutaidon vähenemiseen ja sen tärkeyteen yhteiskunnassamme. Suoraan sanoen, pidän Jungnerin älähdyksiä hieman harkitsemattomina. Jopa hölmöinä.

Ei millään pahalla, Mikael.

Ymmärrän näkökantasi kuitenkin, Mikael.

On hienoa, että muitakin tarinoiden välittämisen muotoja on olemassa kirjojen lisäksi. Ja pitääkin olla! Joillekin ihmisille lukeminen ei ole välttämättä herkullisin suklaakakku pitopöydässä, mikä on mielestäni täysin ymmärrettävää. Ymmärrän myöskin sen, että esimerkiksi lukihäiriö tai oppimisvaikeudet voivat merkittävästi vaikuttaa ja rajoittaa intoa lukemiseen.

Mutta kuitenkin.

Mielestäni kirjallisuuden ja lukutaidon merkitys on yksilön sekä yhteiskunnan kannalta niin suunnattoman tärkeä, että mielestäni asian tärkeydestä ei voi väitellä. Tieteelliset tutkimukset osoittavat sen, että kirjojen lukeminen vaikuttaa kielen käyttöön ja sanavaraston karttumiseen. Ja kieli on ajattelun väline.

Emme voi myöskään mielestäni väitellä esimerkiksi siitä, että onko ilmastonmuutoksen huomioiminen poliittisessa päätöksenteossa tärkeää.

Tottakai ilmastonmuutoksen huomioiminen on tärkeää! Ilmastonmuutos on todettu tieteellisin tutkimuksin, mutta edelleen siitä jaksetaan väitellä, onko se todella olemassa ja kenen aiheuttama ilmastonmuutos todella on?

En minäkään pidä tietokoneista tai sosiaalisesta mediasta erityisen paljon, silti minun on säännöllisesti harjoitettava niiden käyttämistä, että pärjäisin ja osaisin osallistua yhteiskuntaamme.

Nykyään, ja varsinkin nykyään, lukutaidon merkitys on käsittämättömän suuri. Lukukeskuksen mukaan yksilön on osattava tulkita yhä monimuotoisempia tekstejä, jotta voimme osallistua ja ylipäätään toimia digitalisoituneessa kulttuurissamme.

Ongelmana onkin, miten me välitämme sen tosiasian, että lukeminen on elinehto maailmassa toimimiselle? Miten ihmeessä esimerkiksi perustelen 13-vuotiaalle veljenpojalleni Tuomakselle, että kannattaa lukea? Hän ei pidä lukemisesta, mutta ei vihaakaan. Hän rakastaa urheilua ja kokee maailmaa mieluiten kehollisesti.

En ole vielä keksinyt, miten oikein perustelen hänelle lukutaidon merkitystä ja miten saisin hänet innostumaan lukemisesta.

“Peruskouluissa lukemista tuputetaan kuin parsakaalin syömistä tai hampaiden harjausta. Nuoriso kuvittelee, että lukutaidon tärkeydellä tarkoitetaan, että lukemista tulisi lisätä ajanvietteenä”, kirjoittaa toimittaja Aleksis Salusjärvi Ylen kolumnissaan.

Ehkä ongelma onkin juuri siinä, että lukemisen ja lukutaidon tärkeyttä korostetaan, mutta ihmisille ei perustella tarpeeksi konkreettisesti sitä, mihin asioihin lukutaitoa oikein tarvitaan?

Eli nyt kaikki lukemisen tärkeydestä kouhkaavat äidinkielenopettajat ja lukutaitoaktivistit, huomio! Näyttäkää oppilaillenne niitä asioita konkreettisesti, mihin lukutaitoa tarvitaan. Kertokaa esimerkkejä arkielämästä. Ja ottakaa esimerkkejä heidän elämästään, ei Seitsemästä Veljeksestä, pliis.

Joten Mikael, tarvitset kömpelöä käyttöliittymääsi esimerkiksi siihen, että mielipiteidesi perustelutaito kirjoittaen kehittyisi yhä paremmaksi. Lisäksi osaisit ajatella myös laajemmin ja eri näkökulmista.

 

Kaisu Kinnunen