Kiasman julkisivu ei ole kaikkien mieleen. (Kuva: Eren Gürler)

Kiasman pääovien takana avautuu lämmin tunnelma. Aulan viereisestä kahvilasta kantautuu mukava puheensorina, joka toivottaa vierailijan tervetulleeksi yhteiseen olohuoneeseen, jollaiseksi Kiasman aula on rakennettu. Suurimman huomion vie Kiasman värimaisema, ja loputon valoisuus sekä elävät seinät ovat kerrassaan upeaa katsottavaa, ja vaikka ei olisi nykytaiteesta kovin kiinnostunut, on pelkkä aulassa vierailu jo kannattavaa.

Tämän hetken vetonaula on viidennestä kerroksesta löytyvä Islantilaisen Hrafnhildur Arnardóttirin, taiteilijanimeltään, Shoplifterin näyttely. Kiasman markkinointipäällikkö Inka Hein kertoo jopa hieman yllättyneensä islantilaisen taiteilijan Nervescape -näyttelyn suuresta suosiosta.

 “Tiesimme etukäteen, että näyttely on elämyksellinen ja hauska, mutta se lähti ikään kuin elämään omaa elämäänsä instagramissa.”

Kiasman markkinointipäällikkö Inka Hein Shoplifter -näyttelyssä. (Kuva: Inka Hein)

Nervescape on erittäin kuvauksellinen kirkkaine värimaailmoineen ja näyttelyä katsoessa huomaa, että lähes kaikki näyttelyvieraat ovat puhelin tai kamera kädessä ottamassa selfieitä tai kuvia teoksesta.

Hein sanoo Kiasman vuosittaisen kävijämäärän pyörivän 300 000 nurkilla, mistä saadaan yhden päivän keskiarvoksi noin tuhat kävijää. Joka kuun ensimmäinen perjantai on kaikille maksuton, ja silloin kävijämäärä on moninkertainen tavalliseen päivään verrattuna. 

“Meillä käy maksuttomina perjantaina jopa nelin- tai viisinkertainen määrä kävijöitä keskimääräiseen verrattuna.” 

Sen tosiaan huomaa. Näyttelytiloissa riittä ihmisiä, ja jopa ylimmän kerroksen kirjastossa piipahtaa uteliaita ihailemassa loppuun asti mietittyä arkkitehtuuria.

Kirjastossa tunnelma on rauhallinen. (Kuva: Eren Gürler)

Heinin mukaan Kiasmassa käy paljon turisteja varsinkin kesäkaudella, johon syyskuunkin voi näinä päivinä laskea mukaan. 

“Kävijätyypit ovat erilaisia. Jotkut vierailevat Kiasmassa katsomassa nykytaidetta tietämättä etukäteen, mitä on esillä. Toiset tulevat katsomaan esimerkiksi jotain tiettyä näyttelyä tai teosta, mutta varsinkin monet turistit haluavat nähdä Kiasman sen arkkitehtuurin takia, sillä rakennuksen arkkitehtuuri nostetaan myös kaikissa matkaoppaissa esille.”

Arkkitehtuurinen maamerkki

Arkkitehti Steven Hollin työ Chiasma voitti Helsingin nykytaiteen museon suunnittelusta käydyn arkkitehtuurikilpailun vuonna 1993 ja rakennus sai vuonna 1998 valmistuessaan ristiriitaisen vastaanoton. 

Nykytaiteen museota on tituleerattu useasti jopa Helsingin rumimmaksi rakennukseksi. Kiasma oli valmistuessaan ympäristöönsä nähden hyvin erilainen, joten kritiikin voi ymmärtää. Julkisivusta voi olla edelleen montaa mieltä, mutta sisätilojen valoisuus ja sen luoma avaruus ovat lumoavia. Sisätilat ovat kuparisia ovia myöten viimeisen päälle harkitun tyylikkäät, ja tarpeeksi pelkistetyt. Juuri sellaiset mitä nykytaiteen museolta sopii odottaa.

Kiasmassa kannattaa kiinnittää huomiota arkkitehtuuriin. (Kuva: Eren Gürler)

Yhteiseloa — näyttely ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta

Suomalais-venäläinen Irina Soboleva on tullut Kiasmaan katsomaan erityisesti 2. ja 3. kerroksessa olevaa näyttelyä Yhteiseloa. Häntä kiinnostaa näyttelyn aiheena oleva ihmisen ja luonnon välinen suhde. 

“Pidin erityisesti norjalaisen Ingrid Torvundin videoteoksesta Kun astun ulos vuodan taikuutta. Siinä kuvataan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta erityisen hyvin.”

Näyttelyn teoksista erityisesti toinen videoteos, Timo Vaittisen Hexual Spellings, on vaikuttava. Pimennetyssä huoneessa pyörivä dominokeksin näköisen tornin kasaus yhdistettynä piinaavaan musiikkiin saavat aikaan hypnoottisen vaikutuksen, minkä takia muutaman minuutin mittainen video todella kannattaa katsoa loppuun asti. Yhteiseloa -näyttelystä löytyy monta erilaista teosta, joita voisi jäädä ihmettelemään hyvinkin pitkäksi aikaa, videoita, tauluja, valokuvia ja installaatioita, jokaiselle jotakin.

Stuart Wreden In Memoriam on yksi esimerkki monenlaisesta taiteesta Yhteiseloa -näyttelyssä. (Kuva: Eren Gürler)

Seuraava ilmainen perjantai osuu lokakuun 4. päivään. Silloin voi vielä käydä tutustumassa Yhteiseloa -näyttelyyn, ja sen lisäksi nauttia Torbjørn Rødlandin Fifth Honeymoon -valokuvanäyttelystä neljännessä kerroksessa. Toki Kiasma on auki tiistaista sunnuntaihin siihenkin asti, ja siellä kannattaa käydä, vaikka vain aistimassa tunnelmaa ja ihailemassa rakennusta.