Kelloja siirretään kahdesti vuodessa, keväällä tunnilla eteen ja syksyllä takaisin.

Joka vuosi Suomessa siirretään kahdesti kelloja tunnilla – keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin. Puhutaan kesä- ja talviaikaan siirtymisestä. Nyt on kuitenkin pohdinnassa pitäisikö kellojen kääntämisestä luopua kokonaan EU-alueella ja pysyä samassa ajassa koko vuoden ajan. Vaikka vanhat tottumukset ovat tiukasti kiinni monissa ihmisissä, on paljon tekijöitä, jotka puoltavat kellojen siirtämisestä luopumista.

Ajatus kellojen kääntämisestä on vanha idea. Ensimmäisenä maana sitä hyödynsivät Saksa ja Itävalta vuonna 1916, mutta käytäntöä oltiin toteutettu Kanadan Port Arthurissa – nykyisessä Thunder Bayssa – tuolloin jo kahdeksan vuoden ajan, mistä se levisi myös muualle maahan. Kellojen kääntäminen alkoi kuitenkin todella laajentua vasta Saksan Keisarikunnan aloitteesta ensimmäisen maailmansodan aikana. Motiivina käytäntöön oli vähentää keinotekoisen valaistuksen käyttöä ja siten säästää polttoainetta sodan paineiden alla. Tätä kuvastaa myös käytännön englannin kielinen nimi ”daylight saving”, eli ”päivänvalon säästö”. Kellojen siirtäminen levisikin Saksasta muun muassa Britanniaan ja Ranskaan, joskin monet valtiot myös luopuivat vielä kesä- ja talviajasta sodan päätyttyä joksikin aikaa. Suomessa kelloja on siirretty vuodesta 1981 alkaen.

Kellojen siirtäminen aloitettiin ensimmäisen maailmansodan aikana.

Kesäaika on siis yli satavuotias konsepti. Sen alkuperäisiä tarkoitusperiä ja tavoitteita on varsin vaikea toteuttaa nyky-yhteiskunnassamme. Vaikka valoja käytettäisiinkin vähemmän pidempien iltojen ansiosta, on teknologian käyttömme myös muuttunut huomattavasti sadan vuoden aikana. Staton Hadleyn, Oak Ridge National Laboratoryn tutkijan, mukaan käyttämistämme lampuista onkin tullut niin tehokkaita, että niiden energiankulutus päivittäiseen sähkönkäytön kokonaismäärään nähden on huomattavasti pienempi kuin sata vuotta sitten. Alkuperäisen tavoitteensa perässä kelloja ei ainakaan siis enää ole järkeä siirtää.

Kesäaikaan siirtymisellä on tutkittu myös olevan useita terveydelle ja muutenkin ihmisille haitallisia vaikutuksia. Keväällä menetämme nukkumiseen käyttämästämme yöstä yhden tunnin. Tämä voi aiheuttaa haittoja niille, jotka ovat ennestään alttiita vähäisemmän unen vaikutuksille. Ruotsalainen tutkimus on selvittänyt, että sydänkohtauksen riski on suurempi ensimmäisen kolmen viikon aikana kellojen kääntämisestä. Toinen tutkimus on pannut merkille, että unenpuute voi olla syynä suurempaan määrään liikenneonnettomuuksia juuri kellojen siirtämisen aikaan. Myös työpaikoilla on todettu enemmän tapaturmia kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä maanantaina. Ihmisen elimistöltä kestää lisäksi viisi päivää tottua siihen, että aamulla pitää nousta tuntia aikaisemmin.

Onko kellojen siirtämisellä siis enää mitään virkaa nykyajan yhteiskunnassa? Olemme menettäneet lähestulkoon kokonaan kesäajan alkuperäisen suunnitellun hyödyn ja sillä voi olla haitallisia tai jopa vaarallisia vaikutuksia ihmisten elämiin. Ihmiset ovat aikojen saatossa pyrkineet luopumaan monista asioista, jotka eivät enää vastaa aikamme tarpeita. Uusia ideoita kehitetään vanhojen tilalle. Miksi siis pidämme niin tiukasti kiinni tästä vanhaksi jääneestä tavastamme? Eiköhän olisi jo aika vaihtaa tilalle jotain uutta, joka ei johda siihen, että olemme maanantaina väsyneitä ja kärttyisiä. Ainakaan tavallista enempää.

Kelloja siirretään kahdesti vuodessa, keväällä tunnilla eteen ja syksyllä takaisin.

Anniina Savolainen

 

Lähteet:

https://www.timeanddate.com/time/dst/history.html?hc_location=ufi

https://www.timeanddate.com/time/dst/daylight-saving-health.html

https://www.aamulehti.fi/uutiset/eu-kyselee-nyt-mielipidettasi-siita-pitaisiko-kesaajasta-luopua-jos-kellojen-siirtely-loppuu-jaako-suomi-kesa-vai-talviaikaan-201058815/

https://tieku.fi/luonto/vuodenajat/kesaaika-viisi-faktaa-kesaajasta

https://www.livescience.com/56048-daylight-saving-time-guide.html