Sipoolainen Linnea Granqvist on myynyt kalaa yli neljäkymmentä vuotta.

Vielä on Sipoon vesillä miehiä, jotka lähtevät kalanpyyntiin joka päivä − tai oikeastaan yö, kello puoli yhden aikaan.

Kun kalansaalis on tuotu maihin, alkaa kalojen paistaminen ja savustaminen, jotta tuoreet kalatuotteet saadaan ennen kello kuutta aamulla myyntiin Helsinkiin Kauppatorin rantaan. Myynti hoidetaan suoraan veneestä, ja sen hoitaa Linnea Granqvist, saarelainen Komsalöstä, Sipoosta.

Syyskuisena torstaina tarjolla oli varsin laaja valikoima erilaista kalaa: siikaa, ahventa, nieriää, silakkaa, lohta ja muikkua.

− Siikaa ja ahventa on tänä kesänä ollut heikonlaisesti kuuman kesän takia. Syksyllä ja keväällä on parempi saanti. Ne kun viihtyvät viileämmissä vesissä syvemmällä meressä kalastajien ulottumattomissa, Granqvist vähän harmittelee.

Veneellä käy pitkälti vakioasiakaskuntaa, joka on hyvinkin uskollista.

− Jos vakioasiakkaita ei olisi, eihän tästä tulisi yhtään mitään. Vanhat mummot ja papat käyvät vuodesta toiseen. Joka vuosi he toivovat, että jatkaisin taas seuraavana vuonna. Olen vastannut, että tulen, jos elän, sanoo Granqvist naurahtaen.

− Ei ole helppoa lopettaa. Olen jo niin pitkään ollut, että asiakaskunta on varsin tuttua. Kyllähän heitä haluaa palvella mielellään.

Kalat suolataan tuoreeltaan ja aamuyön tunteina ne savustetaan.

Matkailijat ostavat maistiaisia, suomalaisilla on suosikkinsa

Haastattelutuokion aikana veneellä käy useita ostajia ja uteliaita, niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin. Myyminen taittuu ainakin suomeksi ja englanniksi sekä tietysti ruotsiksi, koska Granqvist on ruotsinkielinen.

− Pitäisi osata vaikka mitä kieliä, kun tässä käy niin paljon turisteja.

Ulkomaalaisetkin ostavat kalaa, mutta yleensä vain yksittäin. Esimerkiksi yhden silakan tai yhden kalapihvin. Suomalaisilla on yksi selvä suosikkiostos.

− Silakkapihvit ehdottomasti ja silakka yleensä. Lohikin on suosittua, mutta kyllä se silakka on, joka ihmisiä tänne vetää.

Helsinkiläiset Pirkko ja Reijo Nuutilainen kertovat käyvänsä Granqvistin veneellä kalaostoksilla aina kun vain suinkin pääsevät.

− Tänne tulee joka kerta mielellään jo tunnelman takia. Ja onhan täällä Helsingin parhaat tuorekalatuotteet, hyvälaatuista ja maistuvaa. Nytkin nämä mitä tästä ostettiin, niin vain lämmitetään ja syödään.

Helsinkiläiset Pirkko ja Reijo Nuutilainen asioivat Granqvistin veneellä usein.

Kalakauppa alkoi jo lapsena

Huonojakin päiviä toki on välillä, jolloin myynti hiljenee ja aika käy pitkäksi. Aivan kuin niin usein muutenkin Suomessa, uhkana on paljon puhuttu ja seurattu sää, ainainen epävarmuustekijä melkein missä ja milloin vain.

− Kyllä se sää tässä vaikuttaa myyntiin ja muuhun. Sumu vielä menee, mutta sade on jo liikaa, mutta niin on +30 asteen hellekin.

Granqvist on myynyt Kauppatorilla kalaa jo pitkään.

− Lapsena jo aloitin. Olin äidin renkinä, kunnes sitten vuonna 1976 ostin oman veneen. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten täällä oli viitisentoista venettä. Kala- ja pottuveneitä ja sen sellaista. Nyt olen ainoa.

Silakkamarkkinoilla useampia veneitä on ollut. Silakkamarkkinat on vanha, perinteinen tapahtuma Kauppatorilla syksyisin, joka on järjestetty vuosittain jo vuodesta 1743 lähtien. Tänä vuonna markkinat ovat 7.-12. lokakuuta.

”Kuhaa söisi vaikka kahdeksan kertaa viikossa”

Talvisin ei Granqvistilla vene- tai torimyyntiä ole. Ahventa, siikaa ja kuhaa kuitenkin pyydetään verkoilla ja koko saalis myydään suoraan tukkuliikkeisiin. Osa tietysti syödään itse ympäri vuoden.

− Ihan parasta on paistettu kuhafilee kermakastikkeessa. Sitä söisi vaikka kahdeksan kertaa viikossa. Liha ei minulle oikein maistu, vaikken sitä varsinaisesti välttelekään. Maksaruoista taas en pidä yhtään. Kyllä kala on kaikkein parasta!

Ja jos ainainen kala kyllästyttää, valmistustapaa voi vaihdella.

− Laitetaan samasta kalaraaka-aineesta ruokaa eri tavoin. Vaikka vain sipulia kuhan päälle, niin tulee kuin uusi ruoka, naurahtaa Granqvist lopuksi.

Teksti ja kuvat: Aki Korhonen