Sandra Pramille kädentaidot ovat aina tulleet luonnostaan. Mieltymys käsillä tekemiseen ajoikin Pramin vaihtamaan alaa graafikosta muotoilijaksi.

Tee höyryää kupeissa. Joka toinen keltaisista keittiön kaapeista on jäänyt raolleen. Graafikko ja muotoilija Sandra Prami piirtelee keittiön pöydän ääressä paperinpalalle ja vastailee ujosti hymyillen kysymyksiini. Prami kertoo yrittävänsä ylläpitää havainnosta piirtämisen harrastusta. Ennen hän piirsi päästä keksittyjä asioita, mutta nykyisin ympäristöä ja ihmisiä näköhavainnosta eli piirtää niin sanotusti käsivaralla.

Sandra Prami on taiteiden kandidaatti visuaalisen viestinnän muotoilusta. Tällä hetkellä kandi opiskelee muotoilua Aalto-yliopistossa. Opinnoissa käydään läpi muotoilun prosesseja ja teknologioita, visuaalista ilmaisua sekä perehdytään materiaaleihin ja kestävään kehitykseen. Opinnoissa työstetään metallia, puuta ja lasia sekä työskennellään keramiikan, 3D-tulostuksen sekä neule- ja kankaanpainon parissa.

Sandra Prami on kiinnostunut suomalaisesta muotoilusta kuten keramiikasta, laseista ja valaisimista. Keittiötä koristaa ja valaisee Livalin Focus -valaisin, jonka kuupat ovat Kumelan Lasitehdas Oy:n puhaltamat.

Muotoilua Prami haki opiskelemaan, koska graafisen suunnittelun töissä tuntui, ettei ala vastannutkaan hänen mielenkiintojaan ja potentiaaliaan. Fyysisten asioiden muotoilu tuntui Pramille omemmalta. Kädentaidot ovat tulleet hänelle aina luonnostaan.

– Tietokoneella tekeminen ei tuntunut niin luontaiselta. Halusin päästä tekemään asioita käsin.

Graafisen suunnittelun työt ovat pysyneet sivutyönä opintojen ohella. Freelancerina töitä voi tehdä omalla aikataululla. Harjoittelu osana ison yrityksen markkinointiviestinnän tiimiä osoitti, että toimisto ei ole Pramille ideaali työympäristö. Vakituinen kokopäivätyö toisi toki elämään vakautta, mutta tällöin ei välttämättä saisi työnsä ääressä samalla tavalla vapaita käsiä.

Visuaalisen viestinnän muotoilun opinnäytetyössä graafikko Sandra Prami työskenteli hahmoanimoinnin parissa. Animaatio on kuvitus Stephen Fryn The Joys of Swearing -monologiin.

– En vielä ihan tiedä, millä mun tyyppiset ihmiset elää. Ehkä perustan oman yrityksen tai työpajan ja elätän itseni monilla duuneilla tai apurahoilla. Haluaisin joskus oman työhuoneen keramiikan tekemiseen.

Prami onkin jo saanut oman arkkumallisen keramiikkauunin kaverinsa äidiltä, joka käytti uunia aikoinaan posliinimaalauksiin. Uuni tuotiin Ranualta poikaystävän kitarapajalle. Nuori muotoilija on kiinnostunut kuvanveistämisestä ja unelmoi oman näyttelyn pitämisestä. Pramin veistoksissa ja kuvituksissa on oma maksimalistinen estetiikkansa, jonka inspiraation lähteenä toimivat retrotyyli ja oma lapsuus, kuten keijuista kertovat Winx-klubi animaatiosarja

– Se on sellaista värikästä, muovista ja Winx-klubi –tyylistä meininkiä.

Sandra Pramin keskeneräisiä veistoksia, kaksi oikealla. (Kuva: Sandra Prami)
Jalalliset maljakot odottamassa uuniin pääsyä. Maljakot on tehty itse kaivetusta turkulaisesta punasavesta. (Kuva: Sandra Prami)

Teini-ikäisenä Pramin haaveammatti oli tatuoija. Nykyisin hän tekeekin satunnaisesti tuttavilleen stick and poke -tatuointeja. Kiinnostus tatuointia kohtaan on ymmärrettävä, sillä piirtäminen sekä käsityöt ovat aina kiinnostaneet taiteilijasielua. Samainen kiinnostus sai aikoinaan hakemaan Aalto-yliopistoon.

Prami on ylpeä omista projekteistaan. Erityisen ylpeä Prami on kuvanveistotöistään, mutta myös Tornionlaaksossa kolmen maan alueella järjestettävän monitaiteisen kulttuuritapahtuman Väyläfestivaalin graafisen ilmeen suunnittelu on mainitsemisen arvoinen ylpeyden aihe. Tällä hetkellä työn alla oleva kiinnostava projekti on opetella itse sekoittamaan lasitteita.

– Täydellisessä tilanteessa olisin kylähullu itetaiteilija, asuisin metsässä ja tekisin siellä savitöitä.