Moona Talka, 21, kertoo, kuinka loukkaantumiset ovat värittäneet hänen jalkapallouransa. Naisten Kansallisessa Liigassa pelaava Moona Talka on edustanut Helsingin Jalkapalloklubia, Tikkurilan Palloseuraa, Tampereen Ilvestä ja Pallokerho-35:tä.
Talka kertoo loukkaantumiskierteen alkaneen vuonna 2014 Sardiniassa.
– Ensimmäinen loukkaantuminen tuli Sardiniassa futsalin koulujenvälisissä MM-kisoissa. Potkaisin isovarpaan nivelkapselin rikki.
Seuraavat kolme vuotta olikin erittäin rikkonaiset. Talka ei saanut ehjää kautta ja pisin yhtäjaksoinen ajanjakso oli maksimissaan kolme kuukautta.
– Ensimmäiset kaksi vuotta HJK:n kanssa oli rikkonaiset ja se vaikutti itseluottamukseen.
Talka kertoo, että loukkaantumisissa vaikeinta ei ole fyysinen kuntoutuminen vaan psyykkinen jaksaminen. Kolmen vuoden ajan psyykkinen jaksaminen oli lähes olematonta.
– Aika selän rasitusmurtuman kanssa oli raskas. Loukkaantumisen kestäessä niin pitkään minun oli vaikea sitoutua joukkuetapahtumiin.
Koetko, että olet saanut loukkaantumisiin riittävän tuen joukkueelta?
– En, mutta ymmärrän, että loukkaantuneelle pelaajalle ei pysty antamaan samaa määrää huomiota kuin terveelle pelaajalle. Harvoin valmentaja on tullut kysymään, että miten minulla menee.
Talka sanoo, että erilaisuuksia joukkueissa on paljon. Yhdessä joukkueessa panostetaan erittäin paljon pelaajan hyvinvointiin ja terveyteen, kun taas toisessa loukkaantunutta pelaajaa saatetaan kohdellaan kuin ilmaa.
Talka pohtii, kuinka kesken kauden tullut loukkaantuminen vaikutti silloiseen ja seuraavaan kauteen.
– Kyllä se harmittaa, kun kausi loppuu ennenaikaisesti ja tietää edessä olevan työmäärän.
“Kun voitettiin Suomen cup niin minusta ei tuntunut, että olisin auttanut joukkuetta, kun olen ollut ensimmäisen puoli kautta pois”, Talka lisää.
Talka pohtii, kuinka nuorten pelaajien halu pelata on syrjäyttänyt levon ja huollon tarpeen. Nuoret ja kokemattomat pelaajat jäävät tosi yksin. Jonkun pitäisi sanoa, että nyt on aika levätä.
– Kyllä sieltä valmennusjohdosta aika paljon painetta tuli. Usein en kehdannut vastata kieltävästi, kun valmentaja kysyi, pystynkö pelaamaan. Silloin olisin kaivannut tukea.
Talka muistelee, kuinka hän on joutunut jättämään tärkeitä pelejä väliin loukkaantumisten takia.
– Kyllä olen joutunut aika tärkeitä pelejä istumaan katsomossa. Yhden maajoukkueleirin jouduin jättämään kesken, kun reisilihas repesi.
Loukkaantumisista oppineena Talka on alkanut panostamaan lihashuoltoon entistä enemmän.
– Tottakai olen panostanut fyysiseen kuntoon ja kehonhuoltoon enemmän. Olisin kuitenkin loukkaantuneena toivonut saavani myös psyykkistä valmennusta.
Ehjän viime kauden saattelemana Talka toivoo ja uskoo uuteen ehjään kauteen.
– Viime kausi meni hyvin, toivottavasti seuraavasta tulee vähintään yhtä hyvä.
“Kansallisen liigan joukkueiden taso on noussut tosi paljon ja joukkueiden väliset tasoerot ovat tasaantuneet, niin ainakin kovia pelejä on tiedossa”, Talka kertoo.
