Ismo Höltön valokuvanäyttely Hakasalmen huvilalla Helsingissä 31.10. saakka
Taitavana aikakausi- ja ihmiskuvaajana tunnetun Ismo Höltön Kohtaamisia 1960-luvun Helsingissä-näyttely on avoinna lokakuun loppuun saakka Hakasalmen huvilalla Helsingissä.
Ismo Hölttö (s.1940) tunnetaan parhaiten 1960-luvun mustavalkoisista henkilökuvista, joita hän kuvasi kotikaupunkinsa Helsingin porttikonkeissa, kaupungin laidoilla ja työmailla. Kuvattaviksi valikoituivat usein lapset, vähäosaiset, romanit tai vanhukset. Kuvaaja dokumentoi ansiokkaasta myös maaseudun elämää kuvausmatkoillaan syrjäseuduille. Ne suuntasivat usein Itä-Suomen maaseudulle, luoden vastakohdan 60-luvun modernisoituvan kaupungin kuville. Kaupungin ja maaseudun elämä esitettiin rinnakkain vuoden 2015 Ateneumin laajassa valokuvanäyttelyssä.
Hakasalmen huvilan näyttelyssä keskitytään Helsingissä otettuihin kuviin. Ismo Hölttö on ennen kaikkea ihmisten kuvaaja. Hänet tunnetaan poikkeuksellisesta kyvystä lähestyä kuvattaviaan ja rakentaa heidän kauttaan kokonaisia tarinoita. Tutut kadunkulmat ja kaupunginosat toimivat näyttämönä tarinoille, joita Hölttö kertoo kuviensa kautta.
Yhteiskunnalliset muutokset saivat ihmismassat liikkeelle
Kuviin on tallentunut murroksessa oleva maailma ja elämäntapa. Suomi eli teollistumisen aikaa ja muuttovirta maaseudulta kasvukeskuksiin kävi vilkkaana. Helsingissä elettiin rakennusbuumin keskellä. Monet kuvattavat löytyivät juuri rakennustyömailta tai niiden liepeiltä. Helsingin asukasmäärä kasvoi voimakkaasti ja ylitti puolen miljoonan rajan vuosikymmenen lopulla.
– Näyttelyn valokuvat ovat Ismo Höltön näkemys 1960-luvun Helsingistä. Kuvissa on suuri joukko ihmisiä, taustalla osittain kadonnut kaupunki ja sen elämä, muutosten ja myllerrysten vuosikymmenen arjen tasolla. Monille tuon ajan eläneille näyttely on varmasti nostalginen matka menneeseen ja nuoremmalle yleisölle kiehtova aikahyppy 60-lukulaiseen arkeen ja muotiin”, toteaa museonjohtaja Reetta Heiskanen.
– Yritin tunnistaa kuvista paikkoja ja löysin jopa oman kotitaloni sieltä. Kuvissa on ihanaa, että kuvattavat ihmiset eivät ole normien mukaisesti kauniita ja täydellisiä. Hörökorvat ja muut persoonalliset piirteet näkyvät. Kuvaaja on saanut luotua niin luottamuksellisen suhteen kuvattaviin, että mallit katsovat suoraan kameraan luottavaisesti, ihastelee Mari Kosunen. Hölttö faniksi osoittautuvaa Kosusta viehättää kuvien sisältävä realisimi ja huumori. Hän on ennättänyt tutustua näyttelyyn ensimmäistä kertaa jo keväällä. Myös oman kodin seinälle on hankittu Höltön teos, joka tuo mukanaan muistoja omasta isoisästä.
Rakennushistoriallisesti arvokas uusklassinen Hakasalmen huvila, joka alunperin rakennettiin vuosina 1843-1846 prokuraattori, maaherra ja salaneuvos Carl Johan Walleenin perheelle kesäpaikaksi, tarjoaa intiimin areenan Höltön pelkistetyille kuville. Huomaan kuitenkin miettiväni, olisiko näyttelykokemus muuttunut, mikäli kuvat olisi viety niiden alkuperäisille kuvauspaikoille, kaupungin laidoille tai varjoisiin porttikonkeihin. Vaikkapa Myllypuron Batmanina tunnetuksi tulleen pikkupojan kotikulmille.
Kuvat vievät meidät nostalgiamatkalle maailmaan, jota ei enää ole
“Kampin kaasukello oli pyöreine muotoineen ja ornamentteineen mystinen ilmestys. Siitä tuli minun oman salaisen maailmani kuninkaanlinna. Kukaan ei koskaan selittänyt minulle rakennuksen oikeaa käyttötarkoitusta. Kuninkaan palvelusväki asui puisissa rakennuksissa linnan ympärillä.” (Ismo Hölttö)
Höltön kuvissa esiintyvät laitakaupungin lapset ovat kasvaneet aikuisiksi. He olivat olleet ensimmäinen sukupolvi, joka sai mahdollisuuden seurata liikkuvaa kuvaa Vietnamin sodasta, hippiliikkeen synnystä, opiskelijamellakoista tai ensimmäisestä kuulennosta. Höltön kuvat piirtävät hiljaista dokumenttia tästä maailmasta.
Ismo Hölttö oli alkuperäiseltä ammatiltaan kultaseppä. Huolellinen käsityö toistuu myös hänen kuvissaan. Vuonna 1962 käytettynä hankitulla raskaalla Rolleiflex-rullafilmikameralla ikuistetut kuvat ovat taitavasti toteutettuja ja rakkaus valokuvaan välittyy todenmakuisista kuvista myös tämän päivän katsojalle.
Näinä päivinä eläköitynyt taiteilija keskittyy Croquis-piirustuksiin. Hänen piirustuksissa toistuu valokuvista tuttu teema. Tavalliset suomalaiset ihmiset.
Matti Niemen kuratoimaan näyttelyyn on valittu yli 150 mustavalkoteosta, joista osa on ennennäkemättömiä. Teemat ovat tuttuja, mutta Hölttö ei kuitenkaan kuvaa pelkästään Helsingin ihmisiä. Näyttely piirtää kuvan kokonaisesta aikakaudesta ja sen murroksesta.
