Kirjasto on monen mielestä viihtyisimpien ja tarpeellisimpien paikkojen joukossa. Kirjastonhoitaja on myös varsin yleinen toiveammatti. Mitä siis kirjastossa työskenteleminen pitää sisällään? Ja ovatko kaikki kirjastossa työskentelevät kirjastonhoitajia? 

Informaatikko Krista Masri kirjaston palvelupisteellä.

Krista Masri toimii informaatikkona Laajasalon kirjastossa, kauppakeskus Saaren toisessa kerroksessa. Iloisen näköinen myyrähahmo tervehtii asiakkaita kirjaston oven pielessä, ja turvallinen kirjaston tunnelma ottaa asiakkaan vastaan.

Erityisenä vastuualueena Masrilla on kouluyhteistyö seudun alakouluihin päin. Tehtävänimike määräytyy koulutuksen mukaan; informaatikon kuten kirjastonhoitajankin työhön vaaditaan korkeakoulututkinto.

Hänen kirjastouransa on kestänyt tähän mennessä noin 15 vuotta, alkaen määräaikaisista kirjastoapulaisen ja kirjastonhoitajan tehtävistä päätyen nykyiseen vakinaiseen informaatikon työhön. Hän on työskennellyt käytännöllisesti katsoen koko työuransa kirjastossa.

Mitä työhösi nykyään siis kuuluu?

– Suuri osa työstä on asiakaspalvelua, kertoo Masri.

– Omana vastuualueena on lasten kirjastotoiminta.

Monipuolisuus on ammatin paras puoli

Jokaiseen työpäivään ei kuitenkaan mahdu välttämättä kirjavinkkausta tai satutunteja, vaikka lasten puoli Masrin erikoisalueena onkin. Asiakaspalvelutiskillä työskentely on melkein kaikille kirjaston työntekijöille se kaikkein suurin osuus arjen työstä, ja näin on Masrinkin tapauksessa.

Laajasalon alueen kirjaston painopisteeksi on joka tapauksessa määritelty lasten ja nuorten kirjastotoiminta, mikä tietenkin näkyy käytännön työssä.

Onko kirjaston työtehtävissä mitään erityistehtäviä tai alueita, jotka helposti lankeavat hoidettavaksesi?

– Ei oikeastaan. Aiemmin tietotekniset asiat olivat sellainen alue, mutta nykyään kaikki kirjaston työntekijät osaavat sen hyvin. Oman työnkuvan perusteella tietenkin lasten kirjastotyö kuuluu minun tehtäviini.

Krista Masrin mukaan kirjastossa työskenneltäessä vastuualueisiinsa voi itse melko hyvin vaikuttaa, mutta tietenkin toimenkuvan mahdolliset vaihtamiset tapahtuvat pitkällä aikavälillä – ei niinkään vain hetken mielijohteesta, että tänään keskittyisinkin vain aikuisten osastoon.

Kirjaston sisäänkäynti. (Kuva: Petri Niemi)

Entä mitkä ovat informaatikon ammatin parhaat puolet?

– Uuden oppiminen, tulee koko ajan uusia asioita. Työn monipuolisuus.

Masri kertoo esimerkkeinä, että kirjaston työntekijänä pääsee usein erilaisten tapahtumien järjestäjäksi, tekemään kirjavinkkauksia, pitämään satutunteja, koulutuksia, tekemään yhteistyötä ja viestintää sekä toimimaan sosiaalisessa mediassa kirjaston edustajana.

Ammatin varjopuolista kysyttäessä Masrille ei meinaa ensin tulla mieleen ainuttakaan.

– Vuorotyö voisi olla yksi, mutta ne työajat eivät ole kovin pahat.

Yhden selvän varjopuolen hän silti löytää:

– Palkkaus on korkeaan koulutukseen nähden matala.

Entä oppiiko kirjastonhoitajan tai informaatikon ammatissa tuntemaan asiakkaitaan?

– Kun on tietyssä toimipisteessä, niin silloin ainakin oppii tuntemaan asiakkaita ajan mittaan.