Ilmastonmuutos on tämän hetken kuumin puheenaihe niin poliitikoilla kuin tavallisilla kansalaisillakin. Siitä kiistellään ja sitä on pidetty keksittynä – jopa salaliittoteorioita on esitetty. Yleisesti saatetaan kuvailla koko asiaa pelkkänä huijauksena.

– Onneksi vähemmän käydään tätä keskustelua enää. Sellainen keskustelu olisi pitänyt jättää jo kauan aikaa sitten taakse. Kyse on fysikaalisesta faktasta, josta on mittaukset olemassa, eikä se ole mitenkään kyseenalaista tai mielipideasia, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

– On tieteellinen fakta, että ilmasto on lämmennyt selvästi. Lämpötilat ovat nousseet ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet. Se on todettu luotettavilla mittauksilla ympäri maapalloa.

Suomessa ilmatieteiden tutkimus keskittyy Ilmatieteen laitokselle, joka on merkittävässä asemassa ilmastoon liittyvässä tutkimuksessa myös kansainvälisestikin. Ilmatieteet ovat hyvin kansainvälinen ala ja Suomi tekee merkittävää yhteistyötä eri maiden ilmatieteen laitosten kanssa. Kotimaassa yhteistyötä on paljon esimerkiksi Helsingin Yliopiston kanssa.

Mistä ilmastonmuutos sitten johtuu? Onko ihmiskunta tehnyt jotakin väärin?

– Kyllähän ihmiskunta on ylikäyttänyt meidän maapalloamme. Mittauksista on selkeästi havaittavissa, että suurin syy ilmastonmuutokseen ovat lisääntyneet kasvihuonekaasut ja erityisesti hiilidioksidi ilmakehässä, vastaa Kotakorpi.

Suurimmat hiilidioksidipäästöt tulevat fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja maakaasun käyttämisestä. Niiden polttamisesta vapautuva hiilidioksidi ei kuulu luonnostaan ilmakehään. Esimerkiksi liikenteessä käytetään enimmäkseen öljypohjaisia polttoaineita, ja sähköä sekä lämpöä tuotetaan kaikkialla maailmassa edelleen pääosin kaasun ja kivihiilen avulla, vaikkakin sen kulutus on ollut laskussa.

Myös helsinkiläisten energiantuotantoon käytetään yhä kivihiiltä.

– Onneksi Helsingin hiilen käytön lopettamiseksi on ollut aika kova painostus viime aikoina ja toivottavasti hiilelle keksitäänkin pian joku muu ratkaisu, Kotakorpi sanoo.

Kiire tulee, sillä maan hallitus linjasi viime vuonna, että kivihiilen käyttö kielletään Suomessa 1.5.2029 alkaen sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Pienetkin teot ovat merkityksellisiä

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii yksinkertaisesti päästöjen pienentämistä eli käytännössä kulutuksen hillitsemistä, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Pitäisi tehdä varsin suuria muutoksia koko maailman yhteiskuntarakenteisiin ja totuttuihin elintapoihin sekä länsimaissa että kehittyvissä maissa.

– Ihmiskunnan suurena haasteena on pystyä keksimään erilaisia ratkaisuja juuri niillä alueilla, joissa talous- ja väestönkasvu on suurta, etteivät ihmiset siellä missään nimessä omisi sellaisenaan länsimaisia, kuluttavia elämantapoja. Liikkumiseen ja liikenteeseen, ruoan tuotantoon ja syömiseenkin, sekä teollisuus- ja energiantuotantoon kaivattaisiin uudenlaisia toteutuskeinoja, jotka edesauttaisivat uusiutuvien luonnonvarojen käyttämistä, Kotakorpi luettelee.

Yhdenkin ihmisen teoilla voi olla suuri merkitys ilmaston kannalta, koska pieni teko saattaa saada aikaan ketjureaktion.

– Jos jokainen miettii omalta kohdaltaan, mitä tekee, miten syö ja miten liikkuu, kyllähän sillä suuressa mittakaavassa on iso merkitys. Ilmastokeskustelun lisääntymisen myötä yleinen mielipide on muuttumassa siihen suuntaan, että ilmastoystävällisemmät teot ovat enemmän hyväksyttäviä. Silläkin on iso merkitys kokonaisuuteen.

Greta Thunberg (Kuva: Wikimedia Commons)

– Mahtava esimerkki yhden ihmisen tekojen vaikutuksesta on ruotsalainen 16-vuotias tyttö Greta Thunberg. Hänessä konkretisoituu hyvin se, miten iso vaikutus yhden ihmisen teoilla voi olla. Hän on saanut aikaan lähes maailmanlaajuisen liikkeen oikeastaan vain sillä, että on alkanut pitää puheita ja koululakkoja, ja tehnyt siitä ison numeron. Hienoa työtä!

Thunberg kävi Suomessa syksyllä 2018 ja hänen innoittamanaan on Suomessakin pidetty ilmastomarsseja. Viime hutikuussa juuri ennen eduskuntavaaleja oli nuorten opiskelijoiden ja koululaisten ilmastomarssi. Vaikutti kuitenkin siltä, että osa poliitikoista ei ottanut nuoria mielenosoittajia tosissaan, vaan nuorten osallistumista ja aktiivisuutta vähäteltiin. Puhuttiin koulusta lintsaamisesta ja ilmaisesta vapaapäivästä.

– Nuorten ihmisten osa ehkä on se, että jotkut aikuiset eivät ota heitä aina tosissaan, mutta onneksi iso osa otti. Vanhempien ihmisten on helpompi ehkä ajatella, ettei ilmastonmuutoksella ole niin merkitystä. Nuoriahan asia koskettaa tosi paljon konkreettisemmin – puhumattakaan heidän lapsistaan – koska he ovat oman ikänsä puolesta näkemässä niitä muutoksia, joiden edessä me nyt olemme, Kotakorpi kuvailee.

– Ammattini puolesta voin ajatella, että puhumalla asiasta saisin useamman ihmisen tekemään ilmastoystävällisiä valintoja. Ehkä sillä on enemmän vaikutusta kuin sillä, mitä itse teen. Mutta olen silti ostanut ympäristöystävällistä sähköä, miettinyt ylipäänsä kaikkea kulutusta tavaroista ja vaatteista lähtien. Pyrin minimoimaan kulutusta.

– En omista autoa, liikun paljon kävellen ja polkupyörällä. Lihaa en ole syönyt enää pitkään aikaan. Viimeisimpänä projektina olen yrittänyt vähentää maitotuotteiden käyttämistä. Kauramaitoon olen tottunut parissa kuukaudessa hyvin, enkä enää huomaa eroa lehmänmaitoon kahvissa ainakaan. Suosittelen kokeilemaan, monista vaihtoehdoista löytyy varmasti maistuva.

Kerttu Kotakorpi (Kuva: Aki Korhonen)

Nykyään puhutaan jo ilmastoahdistuksesta. Monilla, etenkin juuri nuorilla, on huoli maapallon tulevaisuudesta. Onko syytä olla huolissaan?

– Maailma ei ole loppumassa. Se on muuttumassa ehkä vähän haasteellisemmaksi sekä ihmiselle että muulle luonnolle, mutta sen verran vähissä aika on, että kannattaisi tehdä ilmastoasioille jotakin, hoputtelee Kotakorpi.

Lue lisää: Kerttu Kotakorpi ulkoilee säässä kuin säässä

Teksti: Aki Korhonen