Blizzcon 2019 – päälava (KUVA: Wikipedia)

Kesäkuussa alkanut Hong Kongin -mielenosoitus on nostattanut monta miljoonayritystä kuluttajien boikotointilistoille. Esimerkiksi Kiinan valtion kanssa yhteistyötä tekevä National Basketball Association on sensuroinut peleissään kaiken, mikä viittaa Hong Kongin tapahtumiin. 

Peliyhtiö Blizzard on kokenut kenties julkisimman takaiskun. Tämä yhtiö tunnetaan muun muuassa World of Warcraft – ja Diablo-pelisarjoistaan. Blizzardin 6. lokakuuta järjestämässä Hearthstone-nimisen pelin turnauksessa Chung “Blitzchung” Ng Wai kannusti voittopuheessaan Hong Kongin mielenosoittajia. Hän sai vuoden porttikiellon kaikkiin tuleviin turnauksiin ja tapahtumiin, mutta kielto lyhennettiin kuuteen kuukauteen.

Suurin huuto alkoi, kun Blizzard julkaisi kiinankielisellä blogisivusto Weibolla selvityksen kannastaan, jossa kerrotaan, että turnauksen virallisissa säännöissä kielletään henkilökohtaisen poliittisen näkemyksen levittäminen ja korostetaan kiinalaista ylpeyttä. Blizzardin toimitusjohtaja J. Allen Brack sanoi vielä yhtiön nettisivuilla, että Kiinalla ei ollut vaikutusta päätökseen, mutta minä en usko kenenkään olevan niin herkkäuskoinen, että uskoisi tätä selitystä.

1.-2. marraskuuta järjestetyssä Blizzcon 2019 -tapahtumassa protestointi näkyi vahvasti. Tapahtumapaikan ulkopuolella jaettiin t-paitoja ja julisteita, joissa kannatettiin mielenosoitusta. Osa tapahtuman osanottajista oli pukeutunut Nalle Puh -pukuun. Nalle Puh on myös liitetty Hong Kongin tapahtumiin, sillä Kaukoidän sosiaalisessa mediassa kyseistä hahmon ulkonäköä on verrattu Kiinan presidentti Xi Jinpingiin. Harmiton vitsi, mutta Xi Jinping otti tästä itseensä, ja kaikki Kiinan sosiaalisessa mediassa näkyvät kuvat Nalle Puhista on poistettu.

Tapahtumassa paljastettiin jatko-osa sarjakuvamaiselle Overwatch-ammuntapelille.

Pidän tätä selvänä rahastusyrityksenä enkä juurikaan ajatellut asiaa, mutta vedin herneen nenään, kun pelitrailerin nähtyään takkia kääntävät kuluttajaorjat ryntäsivät Twitteriin pyytämään yhtiöltä anteeksi. 

“Tiedän, että yritätte hiljentää kansan äänen sortovaltaa vastaan, koska iso paha Puh-nalle käskee, mutta tuo uusin peli näyttää niin kivalta, että lopetan boikotoinnin”, oli monen fanin mielipide. 

Ihmisoikeuksista viis, haluan aina uusimman tuotteen, maksoi mitä maksoi. Onko kuluttaminen oikeasti näin syvällä kulttuurissamme, että pystymme unohtamaan hätää kärsivien tukemisen ja auttamisen heti, kun saamme uuden tuotteen?

Onko kuluttajayhteiskunta muovannut meistä niin sokeita, että emme huomaa, kun meitä johdatetaan pois oikeiden aiheiden ääreltä? Ahneus on synti, ja sitä nämä päättäjät hyväksikäyttävät. Tavalliset kansalaiset muuttuvat evoluution priimusyksilöistä valtaa pitävien alistamaksi valuutaksi, ja lapsuuteni suurin pelko herää todellisuuteen.

Pienenä poikana tykkäsin katsoa Blade Runnerin kaltaisia elokuvia, jotka kuvaavat ihmiskunnan tulevaisuutta negatiivisessa valossa. Kyseinen vuonna 1982 tehty elokuva sijoittuu marraskuuhun 2019 eli aikaan, jota elämme. Nuorempana en olisi voinut kuvitellakaan, että sellainen maailma tulee olemaan. Globaali ilmastonmuutos, yksityisihmisten vakoilu ja miljoonayritysten pyörittämät valtiot tuntuivat kaukaiselta ajatukselta. Nyt tämä dystopistinen maailmankuva tuntuu entistä enemmän arkitiistailta. 

Ehkä parinkymmenen vuoden kuluttua lähetämme Arnold Schwarzeneggerin kloonin menneisyyteen suojelemaan ihmisvastarinnan johtajia terminaattoriroboteilta.