Ihmiset keskittyvät puhelimiin. (KUVA: Wikimedia commons)

Kaikilla on se koko ajan kädessään. Kaikki kaivavat sen esiin kymmeniä kertoja päivässä. Ilman tätä kapistusta ei voi mennä edes vessaan. Akun loppuessa päivä on pilalla. Jokaisella meistä on taskussaan tämä pieni portti loputtomaan kaikkeuteen.

Kyseessä on älypuhelin. Se mahdollistaa lähes kaiken. Kaikki maailman tieto on saatavissa sekunneissa. Myös kaikki ihmiset ovat tavoitettavissa vähintään yhtä nopeasti. Työkaverit, ystävät ja sukulaiset löytyvät sieltä. Ei ole mitään, mitä älypuhelimella ei voisi tehdä. 

Ajatuksena on aivan käsittämätöntä, että ihmiset tuijottavat tätä pikkuruista näyttöä lähes koko päivän. Näyttöään niska kyyryssä tuijottava vastaantulija on arkipäivää. Huomaako kukaan enää edes vastaantulijoita, kun keskittyminen on somefiidissä? Ilman kännyköitä ei olisi mitään. Elämä näytön ulkopuolella on tylsää.

“Sovellukset, pelit sun muut on suunniteltu luovuttamaan sopivin väliajoin hyvän olon purkauksia, jotta niiden käyttäjälle olisi syy jatkaa niiden käyttöä.”, kertoo Noora Vilen artikkelissaan (Iltasanomat, 28.1.2019), jossa käsitellään ihmisten someriippuvuutta.

Älypuhelimet koukuttavat. Kaikilla on puhelin kädessään iästä riippumatta. Ihmiset käyttävät kännyköitä eniten somekanavien seuraamiseen. Sovelluksilla, kuten Facebook ja Instagram on tarkoituksena addiktoida käyttäjiään. Mitä enemmän ihmiset käyttävät aikaa sivustoilla, sitä enemmän ne tahkoavat rahaa. “There is no business like some-business”. Puhelin on myös kaivettava esiin silloinkin, kun se ei ole käytössä. Piippaus ja värinä taskussa on merkki siitä, että jotain tapahtuu. Mistään ei saa jäädä paitsi.

“Fyysiset haitat voivat olla esimerkiksi päänsärkyä ja huimausta, jopa rytmihäiriöitä voi tulla. Lisäksi älypuhelimesta voi tulla stressinhallintakeino, mutta tosiasiassa se vain pahentaa niitä stressioireita”, kirjoittaa Panu Vatanen artikkelissaan (Yle, 2.3.2016), joka käsittelee älypuhelimien haitallisuutta.

Ihmisten päivät pursuavat kuvia ja informaatiota kännykän näytöllä. Ei ole enää tylsiä hetkiä. Työpäivän ruokatauko ja koko vapaa-aika kuluu puhelimen seuraamiseen. Aivot eivät saa levätä missään vaiheessa. Ei ole mikään ihme, että porukka on burnoutissa. Nuoret seuraavat somevaikuttajien täydellistä elämää ja pettyvät, kun oma elämä ei ole tehty kaupallisessa yhteistyössä leveästi hymyillen. Ihmetellään nuorten paineita ja henkistä pahoinvointia. Ihmisten pitäisi tajuta, että somessakin kaikkia juttuja määrittää raha, eikä julkaisuilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Puhelin orjuuttaa ihmisiä ja sitä on pakko käyttää. Se helpottaa elämää, mutta liika on aina liikaa. Kannattaa miettiä, millaista elämä voisi olla, jos kaikki aika ei kuluisi kännykän tuijottamiseen. Lapset julkaisevat ensimmäiset somepäivityksensä poistuessaan äidin kohdusta. He kasvavat älypuhelinten maailmaan ja heille pitäisi opettaa, että todellisuus on ruudun ulkopuolella.