
20-vuotias Noora Raatikainen viettää välivuottaan erikoiskahvien parissa. Mikonkadun Espresso Housessa istuu vieri vieren opiskelijoita tietokoneiden ääressä, Noora toivoo tulevaisuudessa pääsevänsä myös niihin riveihin. Tavoitteena Nooralla on päästä opiskelemaan Helsingin Yliopistossa sosiaalipsykologiaa. Baristana työskentely on kuitenkin mieluisa vastapaino tulevien pääsykoemateriaalien ohella.
Avoimesta työpaikasta Noora kuuli ystävältään ja oli jo Instagramissa nähnyt monia mainoksia avoimesta työpaikasta, jolloin kiinnostus baristan työtä kohtaan syttyi. Kotona Noora on jo pitkään entuudestaan pitänyt erilaisten kahvijuomien valmistuksesta, joten kun soitto vahvistetusta työpaikasta tuli, ei tarvinnut päätöstä miettiä pitkään.
“Olin vasta ratikassa palaamassa kotiin haastattelusta, kun puhelin soi ja kuulin, että he haluaisivat minut ehdottomasti töihin”, Noora kertoo.
Mikä on parasta työssäsi ja mikä puolestaan huonointa?
“Ehdottomasti monipuolinen työnkuva, johon sisältyy paljon eri työtehtäviä vuorosta riippuen. On palkitsevaa päästä kehittymään eri osa-alueilla, eikä vain olla hyvä jossain tietyssä asiassa. Moni nuori asiakaspalvelija pystyy varmasti samaistumaan tähän, mutta palkka toki voisi olla parempi. Lisäksi se, että työ on välillä fyysisesti sekä henkisesti kuormittavaa, kun joutuu jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Laiskan hommaahan tämä ei ole”, toteaa Noora.

Kuten varmasti moni muukin nuori – myös Noora – pelkää, ettei tulevaisuus vastaa omia odotuksia.
“Eniten pelottaa se, että jää junnaamaan paikoilleen”, Noora kuvailee.
Hän korostaa, että varsinkin korona pandemian varjostamassa maailmassa monen nuoren on vaikea unelmoida tulevaisuudesta, kun oma arki ja olosuhteet saattavat muuttua nopealla tahdilla. Ulkomaille muutto ja muut oman elämän tavoitteet on joutunut siirtämään syrjään, koska ei pysty suunnitella elämää kovin pitkälle.
Kaikesta huolimatta Noora pitää kahvien parissa työskentelystä. Nooran mielestä baristan työ sopii parhaiten sosiaaliselle ja oma-aloitteiselle ihmiselle, joka ei pelkää uusia haasteita.
“Täytyy osata hallita omaa ajankäyttöä, vaikka tilanne olisikin niin sanotusti hallittu kaaos. Eikä sitä hygieniapassiakaan turhaan ole suoritettu”, hän mainitsee.
Onko sinulla jokin lausahdus, joka olisi jäänyt mieleen?
“Kesäisin kun on niin kuuma, että kahvilan ovia on pakko pitää auki ja tunnetusti pikkulinnut tykkäävät herkutella terassilla lautasilla olevien tähteiden antimista, joten monta kertaa olen kuullut lauseen; Pistä dörtsi poseen, ettei fogelit flyygaa inee”, kertoo Noora huvittuneesti. Lisäksi Noora myös painottaa, että perinteinen toteamus “asiakas on aina oikeassa” ei valitettavasti aina pidä täysin paikkaansa. Porttikieltoja hän on onneksi kuulemma joutunut jakamaan vain muutaman kappaleen.