”Kirkastatte koko kadun ja nostatte taloyhtiön arvoa”

Galleristi Mari Bloomroos-Heininen (kuva: Sanni Inget)
Galleristi Hong Liu-Sertti (kuva: Sanni Inget)

 

 

 

 

 

 

Mari Bloomroos-Heininen ja Hong Liu-Sertti perustivat yhdessä Galleria Kookoksen viime keväänä.

Mariankadulla työskennellyt Hong piti lasten taidekoulua ja haaveili gallerian perustamisesta.

Mari taas oli toiminut Uudenmaankadulla galleristina viisi vuotta ja hän ryhtyi auttamaan Hongia hänen unelmissaan tuoden omia kokemuksiaan gallerian maailmasta. Siinä samalla Hong ja Mari ystävystyivät ja kaikki sujui hyvin.

Kunnes, yhtäkkiä ilmoitettiin, että heidän galleriapaikkansa koko kortteli saneerataan hotelli,-ja asuinkäyttöä varten. Sinne kehittettiin start up -tyyppinen tila, johon tulee taiteilijoiden toimistoja ja muita työhuoneita sekä ravintola Coconut street, josta heidän nykyinen uusi galleriansa sai nimensä.

Vielä viime syksynä Mari Bloomroos-Heininen sekä Hong Liu-Sertti olivat vailla tilaa. He kävivät läpi monia paikkoja, mutta kaikissa tuntui olevan huono tila, huono sijainti tai muuten vain soveltumaton. Bloomroos-Heininen kertoo aiemmin ajaneensa Töölössä heidän nykyisen tilansa ohi ihastellen ihania isoja ikkunoita.

”Yksi kaunis päivä pihaan oli ilmestynyt jätelava, kävin kysymässä, että mikä tää juttu on, onko tämä vapaana? Johon he vastasivat, että on, mutta tila oli jo varattu taloyhtiön hallitukselle” , Bloomroos-Heininen muistelee.

Myöhemmin Marin ja Hongin tilan etsintöjen keskellä, tuli sopivaan aikaan viesti taloyhtiöltä, jossa tiedusteltiin, ovatko he vielä kiinnostuneita tilasta. Näin Galleria Kookos syntyi Töölöön ja avajaiset pidettiin viime keväänä 2019.

Kuvaveistäjä Bela Czitromin urbaaneja myyttisiä hahmoja. (kuva: Sanni Inget)

Kansainvälisyys osana Galleriaa

Mari ja Hong pitävät kansanvälisyyttä tärkeänä osana heidän galleriassaan.

”Kansainvälinen vuorovaikutus tulee mukaan galleriaan. Eri kulttuurien taiteet voivat kohdata ja keskustella keskenään, tuoden kulttuurillista ilmaisua. Meillä on myös erityisesti tämä Aasia etu, kun Hong tuntee kyseisen taidemaailman ja on valmistunut sieltä taidekoulusta” , Bloomroos-Heininen kertoo.

Kaverukset ovat myös päässeet matkustelemaan itse. Vuoden vaihteessa he kävivät Kiinassa, josta Liu-Sertti on kotoisin. Seuraava näyttely tuleekin olemaan Kiinan ja Suomen kulttuureista. He ovat käyneet myös Venetsiassa ja Japanissa ja seuraavaksi he lähtevät Malesiaan, vieden suomalaisia taiteilijoita paikalliseen näyttelyyn.

Gallerian pitäminen on raskasta, mutta palkitsevaa

Bloomroos-Heininen kertoo, että gallerian sisäänajovaihe on aina työläs ja jopa stressaava. Kestää aikaa, että galleria alkaa saada kiitosta, sen profiilin vahvistuttua. Eikä gallerian pitäminen ole mikään rahasampo. Näin mukavalla alueella vuokrat ovat kalliita, eikä näyttelyhintoja voi kuitenkaan nostaa liian ylös, sillä taiteilijoilla ei ole varaa maksaa niin korkeita kustannuksia. Mari ja Hong ovat kummatkin itsekin taiteilijoita ja he jatkavatkin, että oman palkan osuus ei ole niinkään merkittävää, sillä taiteen parissa työskenteleminen on jo osa palkkaa.

Vaikka Runeberginkatu on kallista vuokra-aluetta, asukkaat ovat kuitenkin jo osoittaneet lämmintä vastaanottoa. Mari ja Hong ovat saaneet hyvää palautetta, ihmiset ovat tykänneet ja tokaisseet että ”kirkastatte koko kadun ja nostatte taloyhtiön arvoa.”

Urban Vision ja taiteilijat

Tällä hetkellä Galleria Kookoksessa on käynnissä näyttely nimeltä Urban Vision. Galleristit kertovat Urban Visionin olevan kaupungistumista, elämään rakennettu ympäristö, jossa ihmiset luovat elämää. Se on tunnetta, sensitiivisyyttä, epätoivoa, onnea, väkivaltaa, paremmin ja huonommin toimeen tulevaa väkeä sekä kaikkea, miten ikinä sen ihmiset näkevät. Ihmiset tekevät kaupungin ja taide syntyy kulttuurista, jossa ihmiset elävät.

Urban Vision näyttelyssä ovat toimineet seuraavat taiteilijat; Bela Czitrom, Aino Keinänen, Aarre Kärkkäinen, Marja Maljonen, Hilkka Uusikylä sekä Pauliina Waris. Ohessa muutamia kuvia teoksista.

 

(Työryhmä: Ani Lehtonen, Ilmari Pitkänen, Sanni Inget)

Kuvassa näkyy Pauliina Wariksen (vasemmalla) sekä Hilkka Uusikylän koskettavia urbaaneja teoksia. (kuva: Sanni Inget)
Aino Keinäsen herkkiä teoksia. (kuva: Sanni Inget)